[OR] “aqikqaa aqikqaa, yuwuu bogooroo tonguisaa le?” “haloo yee, haloo.” “aqikqaa humpaa yee?” “humpaa, orsee yee le.” “orsoosoo, mood tol yeel?” “mood toloo, gar adbei yeel.” “gar adaasin, beeli ner yeel?” “beeli nereer nyeerbei yee, nyeeree katbei yee.” “kataasin, xib yeel?” “xibee buu erdeddee yeel.” [TR] 老鼠呀，老鼠，为什么抬起屁股来了？　是因为太热了呀，太热了。 老鼠呀，游游泳怎么样？　如果去游泳，会被冲走的。 如果被冲走，用木头支撑一下不就可以了吗？ 如果用木头支撑，手会被（刺）刺伤。 被刺伤的话，戴上手套不就行了吗？ 如果带上手套，手套会湿掉，手套湿了的话就会变硬的。 如果变硬的话，揉一揉不就好了。别揉破了。

[OR] mageliixin ujees, konkiisen yee, kejnii yantuureldee mangtie huailaax, nidiixin ujee, jirmiisen yee, holii ujigdaa, mangtie huailaasii, hamriixin ujeedee konkiisee huailaa, waayii tategdaa mangtie huailaa. qikiixin ujees, lerbiisen yee, holii sonsegdoo mangtie huailasi, amiixin ujees, darbiisen yee, nogaas idegdee, mangtie huailaax, husiixin ujie, qigaaken yee, jigaa sanegdaa, mangtie huailaa, kuliixin ujie, qoqiisen yee, kejnii tiaulbei mangtie huailaa. [TR] 看到你的额头，感觉好突呀。撞到围栏上,你好厉害呀。， 看到你的眼睛，你在眯着眼睛，能看到远处,你好厉害呀 看到你的耳朵，竖着的耳朵好大呀，能听到远处声音,你好厉害呀 看到你的嘴，嘴张得好大，能吃白菜,你好厉害呀 看到你的头发，好白呀，能计算钱,你好厉害呀 看到你的脚，我很惊讶，能跳过围栏,你好厉害呀

[OR] enseg warkelii baa ordoonoo akuu utaadii, weertee kiisen jak ensbei. nemes yeekii yooq uwei _jiushi__ ars. murii keqini annaabei, murii keqini utkaa, bii aabnai. yamer tarie sasgen, yooq ul tarie. _jiu__ utaadii, heer yoo _ye__ aabei, yoo marjii idbei. mangies elg sasgaa, kummel, kummelini. utkei aideg, yoo, sain sasgaa, _liancai__. badaa _he__ sasgaatie neken taiyii, neken taiyii utaadii, xane. utaadii xingen badaa, _jiu chi__, _nage__. _neige__, _nashi zui haode caile__. udrii guarben erin idten akuu ul akaa. yoo, susam badaadaa idegd xane _jiushi__, utaadii susamiinie, tarie baraadii, nakem, tarij uxtenxin nek kerjeed nakem tarij baraa _jiushi__ yoo susam idbei, xanej idbei. _wanle__, bixnin, akuu edee sasgenaal, kakraad uksen. _jiu__ tiim yantie _shenghuor__. yoo, warkel emseg aasaa, niamer yantie daa, ee, ter kemee warkel ensegin utaadii weertee kiibaa. ars ensegin baraa, ugul erin, boleg ars. emeg kuu utaadii, yoo kuguntie, yoo, tiimer, daguur utaa suibii elbei. tiimer jak kiibaa, aa, tiimer ensbei, akuu, dotroo nimder aasen. ergen kuuynie arsaar kiisee, arsaar xunsee, honii arsaa. xunnii barjii _taoku__ kiibaa, _ye__, bas tiimer _suibiarba__, tiimer jak ensbaa. ee, sabinee _jiushi__ utaa, yoo, weertee, goqoor tatbaa, goqoor kiibaa, huker arsiinie xunnii barjie, wal kiisee. yoonin turinie, yoo ter, honin arsaar, kiibaa. tiimer goqoor ensbaa. emen kuuyin akuu, yoo, turin huaker. ergen kuuyiigin undur turtie, kuitenne, mer onbaa, ter yoo, yawgu boloosoo, _jiushi__ mer onbaa. bixin, bixindaa _gongju__ uwei. aa, _shangnar qu__, utaa akuu, _qima__, aa, mer onjii yawbei. emen kuuyin, mer onbaa. ixker _gen__ aideg, on xadbei. daa en dotor, ene hoten meter, haaneq un iqie. utaa tiim yanztie _shenghuo__, edee yooq ul medee. _jiushi tade__. . . , weertee, _shi fangchuan shi__, _dou ziji zheige__, weertee kiij jarbaa. edee, yoo xinkee erin bolloo. ailii juguo wajirsee, edee kuu irsee, niaken ollogii amnaagii sorsee. edee akuu weertee kiibaa, aidug gaigbei. enner ker iimer kii xadbaa. baa bas kiiyaa, sardii ollooder utaa tiimii yantii. laukeel aasaa, utaadii kii aasaa. _nashihour__ ter kemd baa _hai__ ul medee, _haimeichushengne__. _wanleyihou jiu__, _nei jiehun doushi neige__, _duanzede taoku__, _taoku__ elgud suibii utaa, toreg taltie. heleg, xiren, iimii yantie jakaar kiibaa, nemsin akuu, ortoo kurjin, _daozherne__. terii kuqinq elbei, kuqinq elbei, _daidajinde__. en torqtie. olden biydee en torqtie. ergen kuu _yeshi nayang__. _zai yige jiehunde shihour__, hulaan bes besleesee. _dadade mianpao__, xig kuu, kuqinq enssedaa. yoo, qakaamii qakaamii elbei, tiimer goqoor ensbaa. ene hulaan, hulaan bes besleesee. ene utai, jiehuelbei, eden kuuyin utaadii, tiimer toreg, yoo, yooniine ensseedaa, toreg hakuriinee, yoo, _taoku__ yoo, ensedaa, suibii yoo ensseedaa. _jiu__, utaa yoo sabin akuu weertee kiisen sabaa. tiimer awsen sabaa, nek bas uwei, ordoonii kemdinie. edee, jiehueleg boloosoo, niamar yantie daa. edee kuu heiliibei ugun kuu edee, edee jauq iqbei. jauq iqii, iqii utai laukeelee en kuu ker ker sain, xii edee buttenbaa. kuu irbei, ergenii ter _duixiang__nii ireesin, ergenii ireesin utaa, horgulgaabei. hoosen, _bugantangdeshihour__, edee, _gantang__leewei, ter, _renjia jiu jinlaile__, nemseer, nems, nemelgej kertelgee, xii utai, heileg jak uj ul olee, yamaa yantii kuuyin. _suiran youde dou__, _yiernian burenshi__. _weishane__, yuguutii taniguwdaa. edee tii un tani, _renjia zaozaoqilai ganhuorqule__, _xiawangr queheidi huilaile__. xii edee, ert yawsee, orookoo hajirsee, ker, ker, ujii olbeixii daa, _yiernian dou burenshi__. edeetii _duibi__leesee, edee, _xiangfandi__ bolbei. _nayangrde__, ordoonii niamar kuuyii ujii olbeixii. xii, _yi nian liang__, _yi nian__ akuu ujii un tanie. _zai huilai bushiyigeren__. baan kuu hajirsee. [TR] 关于穿的东西，我们以前就是穿着自己做的衣服。被子什么的都没有，就是一张皮。 我们生活在河畔，就在河的旁边。能有什么样的田地和蔬菜呢，什么也没有耕种。原野里什么都有，有什么就摘什么来吃。有叫曼给素（山葱）的野草，还有叫kummel的野草，是非常好吃的野草，还有莲菜。我们就把米饭和蔬菜一起放进去煮。我们就吃那个有蔬菜有汁的稀饭（粥）。那是最好吃的美餐。一天吃三顿也绝不会腻的。吃饭的时候把玉米煮了，就在一个菜园里把玉米耕种完之后，再把玉米煮着吃。我们吃完之后，把剩下的全部蔬菜都喂鸡。我们就是这样生活。 如果穿衣服的话，穿什么样的服装呢？那时候，穿的东西就是自己动手做的。皮的衣物比较多，冬天几乎都是皮制的。女性们就穿里面有棉花的那种，在达斡尔就叫素伊比（裤子的名称）做那种衣服穿，里面全都是单衣。男人们穿的是用熏制的羊皮缝制出来的衣服。熏完后，用它做穿在裤子上面的套裤，穿的很随便。嗯嗯，鞋子是自己把羊皮撑开来做的羊皮鞋，然后把牛皮熏出来做鞋底。鞋的上面也是用那个羊皮做的。穿着那样的羊皮鞋。女性们穿的上半部分都很短。 男人穿的都是有上半部分的，而且是很高的那种，因为骑马的时候很冷。我们来回都是骑马的。不然就没有交通工具了。嗯嗯，不管去哪里都骑马去，是的都是骑马去的。女人们骑马。孩子们也骑的很好。就是说，在这个城市里哪里都不去。我们就是过着那样的生活，现在什么都不知道。人们自己纺锤，大家都是自己做自己用的。 现在是新时代了。现在有人进村了，我们学到了汉人们的生活方式。所以都是自己来做的，非常不可思议。这些人怎么变得会做这些呢?我们也做，老人们就是那样。如果做的话，试着说说。在那个时候我们还不知道，我们还没有出生。 从那以后，就是，结婚大家都穿着缎子，套裤，套裤就是素伊比，就是有缎面的那种。用紫色，黄色，就这样做出来的，所有的被子都是长的，到这里这么长。旗袍的前面带着大领子的那个就叫长衣，。领子上有纽扣。侧腹上，领子上有纽扣。男人也是那样的。 还有一个就是，结婚时系着红带子。大人们都穿着里面有棉花的那种大的长衣旗袍（前面带着大领子的旗袍）。我们就穿那种 “恰卡米”，（用狐狸的皮做的靴子）、 叫“恰卡米”的羊皮靴。用这个红带子系的。当时在举行结婚典礼，那些人穿着缎子裤，穿着那个套在裤子上的套裤，那个套裤就叫素伊比。鞋子就是这样都是自己做的鞋子。在那个时候，没有那种买来的鞋。现在结婚的时候是什么样子呢？现在出嫁的女人，都是媒人去。媒人去后，说很多这个人怎么怎么好，你们成为夫妇怎么样之类的话。如果那个结婚对象的男方已经到了的话，就把新娘藏起来。如果没来得及，男方已经进来了的话，就让女方躺下来，用被子盖住，就这样新娘出嫁的时候是看不到新郎的，不知道那个新郎长什么样子。但是，有些夫妻过了一两年还是对彼此不熟。为什么呢，为什么彼此不熟呢？以为他很早很早就去工作，工作结束后，天都黑了才回来，所以他们彼此都不熟。你呢，出门很早，回来的晚，那他们怎么看见对方呢？过了一两年也完全不太熟。和现在相比是完全相反的。以前就是那样的，如果是以前的话，怎么才能看到那个人呢？一年，两年，你也完全不知道他。而且，下班回来的不只是他一个人。因为有好多人也都回来呀。

[OR] haurii erin boloosiinie, hauqiinie haalaajie xinken bolbei, hadii qaasini gesjie, hargii osiini orsuubei, yee~, guskee ilgaa huartarg erin, tarie taribei-l. najrii erin boloosiinie, larqie lawaayiini kukerj walbei, qiuqiimool degii, qiir qaar daudbei, yee~, qiarquugee barijie tarie qiarquubei-l. namrii erin boloosiinie, larqie lawaayiini xardej boojirbei, altii adlaa bolsen tarie, yee~, haduulaa barijie tarie hadbei-l. ugulii erin boloosiinie, qigaan qasiini haagej boojirbei-l, elgen olloo ammenaa qiegendee（qegenin duurke）, yee~, amii saanini gurnee boolgoojibei-l. [TR] 春天到的时候，把旧的衣服脱掉换成新的。山上的雪融化了。山里的雪水开始流动了。正是浪多花盛开的时候开始种地了。 夏天到的时候，庄稼和植物的叶子开始绿了。麻雀等鸟儿唧唧喳喳地在歌唱。手里拿着锄头开始锄地，铲庄稼。 秋天到的时候，庄稼的叶子开始发黄，开始掉落。像金子一样金灿灿的庄稼。手里拿着镰刀开始收割庄稼，粮食。 冬天到的时候白白的雪花从天空上飘落下来。丰收的粮食装满了粮仓。把好的粮食送给国家。

[OR] beejineer selgie bitgii kuqirsendinie~, baisjie ortiijii awsemmie-l. bitgii neegee uxtendee, baistendee sanaamini erderdbei-l. holoor irsen bitgii uxtendee, holoor wairiigee sansenbei-l. hailengee moker kuu bolsee beymin, kejee eren beejin hoten kurguiyee sanesemie-l. naun mur tumaaken orsuubei, naun murii dagjie soosen daguur aimenmaanie. harmur jalgaa jalgaa emlee orsuubie, hauqneer aasen daguur jalen jalen murdiibaa-l. guren geren saaniinie~, gurnee jurgii hoten kurbeibie-l. horden hooqee tergdee soojii yawgdee~, hurqie hurqiel uxtenmie-l. unner laus gerii baraandiinie, urkenqie torsen haalii adel-aal. harengie suneer duleegdee uxtemmie, haqin justii ilaan gilkaqbei-l. haqin isaan gargiinie~, harengie sunii gegeergeesee-l. kuk tengerii kuendee~, kurun#bielel beidaabie-l. aul hadii hoorendee~, aulii sebden derduubie-l. euleeren sebden derdegiinie~, euliinie tolgie adel-aal. haqin gajrii duleejii yawgdee~, haqin hailis uxtenbie~-l. morqiigee tarqiigee torsen hailsee, mudrii adel mutentie-l. beejinqie hotnoo kursemie, beejnie daguurqaan berxiejie ortersee-l. tukren xireed soosendee~, tursen#garseneel tanerxtenmie-l. daguur aimeneeree horeqtendee~, daasaaken husgiinie gargaajii husgeljibie-l. argii nirooyoo oojii soogdee, aimen baitel hebxiijie soosee-l. holoor horilqijie ixten daguurqie~, xunnierjie hakmailjie naadtenmaa-l. belkjie ixtee hakmail husgue-l, beejinqie hotendoo husgextenmie-l. beejinqie hoton elegxinie~, bitgeqin soglaa kuu baraa-l. bitgii erdemii baraaniinie, baisiijie sebjintie amnaayaabaa-l. eren#qiegii saanini bolsenmie-l, erdemtie olermaanaa baraan bolsee-l. erdem xadel baraandinie, baisiijie sebjintie amnaayaabaa-l. guren geren saaninie, gonqandan tergelii dagjii alkueyee-l. tumen mugnii etijie, tumen jalaniiyee jalgijii amnaayaa-l. tumen mugeni etijie, tumen jalaniiyee jalgijii amnaayaa-l. [TR] 接到了从北京邮来的邀请信。高兴得来接受这封信。打开书信一看高兴得心情使我热泪盈眶。看了从远道来的书信。远的和近的我都想了。我是一个贫困家庭长大的孩子。什么时候也没有想到去北京。嫩江的水静静地流淌着。沿着嫩江流域生活着的达斡尔族人们。黑龙江水连绵不断地在流动着。世世代代生活在这里的达斡尔族人们。正在这里繁衍生息。在国家好的形势下我就要到国家的心脏首都北京。坐上飞快奔驰的列车。我不时地回头往后看。看到了很多很多高高的楼房。就像生长茂密的树木一样。在黑夜经过的地方我看了看。 各种各样颜色的灯光在闪闪地发亮。它发出的各种颜色的光芒。把夜空都照亮了。 在辽阔无边的蓝天上百灵鸟儿在空中歌唱。在山川之间山里的雾气在升腾。慢慢飘飞的雾好像要碰到云彩一样。经过各地的时候看到了各种各样的树木。弯弯曲曲生长着的树木。它的枝干就像龙一样。 我们来到了北京城。北京达斡尔族同胞高高兴兴地迎接了我们。坐在圆桌前又认识了很多亲戚朋友。达斡尔族同胞欢聚在一起把自己想说的好话拿出来说。喝着美味的酒。共同研究本民族的事情。从远道聚在一起的达斡尔族同胞。非常高兴地唱着歌儿。跳着哈可玛乐舞，把自己准备好的哈可玛乐舞（话或歌）献给大家。把这些准备好的东西在北京城市表达了。要说起这个北京城市有学问和有智慧的这样的人非常多。用这种知识和能力高高兴兴地快乐地在生活。在国家太平，社会环境好了之后，有知识能力的（我们）这样的同胞多了。利用我们所学到的知识和能力高高兴兴地快乐地生活。在国家这种好的形势下，环境下跟着共产党指引的路，我们向前走。战胜千万种困难，世世代代我们永远地生活下去。战胜各种困难，世世代代永远地生活下去。

[OR] horgii~ emlee soogxini holken bolsoo, hualkee tugaa yawgxini wairken bolsoo, alteri berie-l, ayaarie~ minii helgee-l. dallie~ eijii soojii medgeenie, dergiislee dangie dairii doroo#yosoo medgeenie, alteri berie-l, ayaarie~ minii helgee-l. haixankue~ haixjii baijii medgeenie, hadem#beg hadem#agiinie honnur yawjii medgeenie, alteri berie, ayaarie~ minii helgee-l. gadegde~ garjie yawobisie, gag nogo bakergiini gaade yawjii sanegaana, alteri berie-l, ayarie~ minii helgee-l. kerjeedee~ qikerjie yawjie ujiebixie, keden haqin huurii tarig jorgdee yawjie sanegaanie, alteni berie-l, ayaarie~ minii helgee-l. harben doloo nasee jakaasini tejeesenmie, sorgoogoo husgii, gargaajie sorgooyaa, alteni berie-l, ayaarie~ minii jurgee-l. [TR] 你在炕前座的时间已经不多了。你离做饭的锅台越来越近了。哎呀，孩子啊，你像我的肝脏一样。 你带着顶针儿做针线活儿时一定要想着。你要懂得给长辈点烟。懂得上下尊辈的道理。 你要懂得拿着刷锅的刷子时，你要想着如何做好饭。捆好的草，在外边看到之后，你一定要知道是横着的还是竖着的。 到屋外走时你要想着，你在院子里走时一定要想着，听到自己家的鸡狗的叫声。你在自己的田地里转圈走时，你在自己房前房后的地里走的时候，你心理一定要想着，应该要种什么东西。 你这么走时，你心里一定要想着这些事。我养你养到了已经16岁了。我也拿出很多教育你的话来教育过你。你是我的心脏，宝贝。

[OR] ertii narii derdeesiinie, egelqigee akaayaa sanebie. alqii（gi）udriinie iren aijiixie~, mermoo onoo haidiinie ixten aijiixie~, harungie sunie. . . , maden uwei talideeree~, meri toroo wajiesini urkur bolsee~-l. tualie elgeed tualie barmie~, mermoo onoo haidiinie ixten aijiixie~. harungie sunii jiwdendminie, haalgedmini hanijie kuqirsenxie. dagultee neegee garee uxtenminie, sunii jiwdminie huadel bolsee-l. kukerjii qualeg talideeree, tumen saiken ilgaa huarterbie. gilooq marqig hanegiini baiteljie, julgdee sanesen akaatie waqirenbie. tenger door jaalen deer baden hoyooloo wairin bii-yeel, tenger door jaalen deer baden hoyooloo wairin bii-yee. [TR] 早晨太阳升起的时候，想念我远方的哥哥。不知道你哪一天能来。你骑着马（去）到哪里了。 漆黑的夜晚，在无边无际的原野上，马走过的蹄子印非常非常地多。 我想数也数不过来，你骑着马儿去向何方了（（去哪里了）。 夜晚，在我的梦中我梦见你，悄悄地来到了大门口。 我推开大门向外看的时候，我的梦变成了一场空。 在绿色无边的原野上，万朵鲜花在盛开。 我们抓紧时间准备好去采摘黄花菜。 与我想念的哥哥去相会。天地之间还有比咱们俩更相爱的人吗。 与我想念的哥哥去相会。天地之间还有比咱们俩更相爱的人吗。

[OR] neken nasaarxini tejeesemmie, lerked hoqijie-l tejeesemmie-l. hoirkan nasaarxini tejeesemmie, huitiilee barjie-l sorgoosemmie-l. guarebken nasaarxini tejeesemmie, gualaasiilee kiijii-l emselkeesemmie-l. durebken nasaarxini tejeesemmie, dorgiilee barjie sorgoosemmie-l. taawken nasaarxini tejeesemmie, tooyiilee jaajie sorgoosemmie-l. jurgoo nasaarxini tejeesemmie, joren#jorgaanii sorgoosemie-l. dolool nasaarxini tejeesemmie, dorool#yosii sorgoosemmie-l. naimen nasaarxini tejeesemmie, naren#ximonii sorgoosemmie-l, isen nasaarxini sorgoosemmie, xites#xilaasiiyee sorgoosemmie-l. harben nasaarxini sorgoosemmie, haqiil jusei tanegaasemmie-l. hoonqil sariiqikur hordendiinie, harben dolootii bolsenxie-l. harel husiinie haglaajie, haalgaa#eudeeree garjie yawbiisie-l. hadem#begee hadnee aurlie talaasaa, dorool#yosii medgeenie-l. harlie tariadaa yawwei talaasaa-y, halliej dalliej yawgaanie-l. engel torqie hadaa talaasaa, tonooken soolkooj hadgeenie-l. tonooken unentii sanaaxinie, engelee torqiixini gaqirbie-l. ekiqir deuner aulie talaasaa, emuuken jeulken huselgeenie-l. waasel walii harkelgeesee, warkaaken saiken harkuulgeenie-l. waren salenger garxini, waasiil waliexini gaqirbie-l. meemeeyie jaasen husguini, erqeel qeejdeel ejiijie awsemie-l. [TR] 我从一岁开始养育你，我用包袱把你包着养活你。 从两岁开始养育你，我教你拿熨斗。从三岁开始养育你，我做了漂亮的小衣服给你穿上。 我从四岁开始养育你，教你拿着小刀切鞋底。 我从五岁开始养育你，我教会你如何懂得数数。 从六岁开始养育你，教你很多礼貌礼节。 从七岁开始养育你，上下尊辈的这种习俗我教了你。 从八岁开始养育你，教会你如何去勤俭生活。 从九岁开始养育你，教会你如何去使用针线，懂得缝缝补补。 从十岁开始养育你，让你认识了各种颜色。 在年月轮回这么快的日子里（一年一年太快了）。 你已经到了十七岁了。整理你的一头黑发（打扮）。你就要走出你的大门，见到你的妯娌和大伯哥时要懂得上下互相尊敬。你走在黝黑的田地的时候，一定要注意脚下，不要滑倒了。 当你订衣服扣子时，一定要把它放正了再缝。 你正直善良的心灵，通过这个缝扣子就能体现出来。 姐妹们和弟兄们见面的时候，一定要有礼貌地恭敬地说话。 拿起针线缝补鞋袜的时候，要静静地密密地认真地缝。 你心灵手巧的这种记忆，通过你缝补鞋袜就能反映出来。 妈妈教给我的话，我会放在我的心胸里。

[OR] hauqin ernie enselimoo~ denselimoo, menen sargil aaliibie enselimoo~ denselimoo-l. baabaad aag erend enselimoo~ denselimoo, barden xiglee aabeibie enselimoo~ denselimoo-l. geegeeyee garidiinie aagdaa enselimoo~ denselimoo, gerii baubii aaliibie enselimoo denselimoo-l. bergiinie garidiinie aagdaa enselimoo~ denselimoo, belen badaayiine idbeibie, enselimoo~ denselimoo-l. uginq tursen beyminie enselimoo~ denselimoo, urgun tergiinie kuqirgdee, enselimoo~ denselimoo-l. geexieyii garg erendee, enselimoo~ denselimoo, geriiyiin garenqie bolliibie enselimoo~ denselimoo-l. eudiiyee gargaa erendee enselimoo~ denselimoo, ebseer sebseer bolliibie enselimoo~ denselimoo-l. har husiinie hagloojie enselimoo~ denselimoo, haaleg#eudeer garjie yawbie-l enselimoo~ denselimoo-l. ankiijii gajir iqij aagdaa enselimoo~ denselimoo, ersee bixienjie maaniidee enselimoo~ denselimoo-l. tiiselsen kuuyiiminie hasuuguexin, enselimoo~ denselimoo, tiikeendee uwei maaniidee enselimoo~ denselimoo-l. qolwur tursenee ul medee enselimoo~ denselimoo, hootii argie maden taarbei, enselimoo~ denselimoo-l. erin eliilee husugljin enselimoo~ denselimoo, etken bardenqie aaxilbei-l, enselimoo~ denselimoo-l. hartiijie tursen hadem#begmini, enselimoo~ denselimoo-l, haraaj jianqiijie ersuubei, enselimoo~ denselimoo-l. delen dairin barjie enselimoo~ denselimoo, hekiiminie tark#tark ailgaabei-l enselimoo~ denselimoo-l. argid dortii aqaamaanaa enselimoo~ denselimoo-l, argienaa oojie akaabei enselimoo~ denselimoo-l. harj toreg qinqiemini enselimoo~ denselimoo, hargaljie#baasdii bariliibei enselimoo~ denselimoo-l. kuker toreg qinqiemini enselimoo~ denselimoo, kumel nogaadini bariliibie enselimoo~ denselimoo-l. xarj toreg qinqiemini enselimoo~ denselimoo, xar eusdee bariliibie enselimoo~ denselimoo-l. hargelie#baasiiyee tonkjie yawsee-l enselimoo~ denselimoo, harben horoomini hulterbei enselimoo~ denselimoo. eren badaayiini idegdee enselimoo~ denselimoo, horiesen dotoogiinie idelgeebei-l enselimoo~ denselimoo-l. jiselsen gaselsen badaayiini idlee enselimoo~ denselimoo, eren euriiyee olsenmie enselimoo~. jiselsen gaselsen badaayiini idlee enselimoo~ denselimoo, eren euriiyee olsenmie enselimoo~ denselimoo-l. erie erie meemee baabaamini enselimoo~ denselimoo, keden husgiiyee husugliiyee-l enselimoo~ denselimoo-l. ulen jigaadaa uksentaanaa enselimoo~ denselimoo, ugintaanaa beyiinie baribei enselimoo~ denselimoo-l. ates#ulaadee uksentaanaa enselimoo~ denselimoo, amie goloonoo qaklaabei-l enselimoo~ denselimoo-l. mengeeyiinie mieluubei enselimoo~ denselimoo, meemee baabaamini irbei kawaa-y enselimoo~ denselimoo-l. tursnee eljie-l uksentaanaa enselimoo~ denselimoo, tumen mooguini tiiselbeibie-l enselimoo~ denselimoo-l. hairenq tursen jaloo beymini enselimoo~ denselimoo, merdiij mergiij yawbei enselimoo~ denselimoo-l. [TR] 在以往的过去，自由自在地生活来的，什么也不知道。哎呀，妈妈。在家跟爸爸妈妈生活的时候，我非常幸福地生活着。 在哥哥手里生活的时候，就像家里的宝贝一样。在嫂子手里生活的时候，天天吃现成的饭。我出生为女儿身，马上就要迎来出嫁的迎亲车。在离开自己住的房门时，心里有点儿恋恋不舍。在离开自己家门的时候，心里就像这个，那个滋味非常难受。自己把自己梳妆打扮，把头发整理好之后，就要出自己家大门。就要离开家了。要去陌生的地方生活了。到陌生的地方一点儿也不自由了。你要问我，我遇到的这个男人。并不是那么出众的人。他不知道自己身上的缺点，非常喜欢壶里的酒。劝说丈夫的话，（我跟他说，拿出来说），他很蛮横地耍态度。狠心的我的老婆婆，总是骂着我，指责着我。（我过着）这样的生活。拿着长长的烟袋，敲打我的头来吓唬我，责骂我。愿意喝酒的老公公，喝酒喝多之后。又琢又闹 我身上穿着退色的衣服，我穿在身上感到含羞。我这件绿色的长衫。菜柳蒿牙的时候磨损了。发黄的绸缎的衣服，让发黄的草在磨损。隔着挑子和捡着牲畜的粪便。我的十个手指头都要被磨穿了。我每顿吃的饭，都是别人吃剩下的饭菜。吃着发酸发霉的剩的饭菜。我得了各种各样的疾病。我总是吃着发酸发霉的饭菜，得了各种各样的疾病。 什么时候，我的爸爸妈妈，能跟你们说说内心的话，你们为了钱财，作为女儿我正在过着这种受苦的生活。为了人家的牲畜，我的生命快要结束了。 老鹰在天上翱翔，我的爸爸妈妈是否要来。你把我嫁给了所谓的亲戚，我正在煎受着千万种痛苦。可怜我这年轻的生命啊。心里纠结着，痛苦着，我就要走了。

[OR] guarben jaudini tatsemmie jebienjoo~ jebienjoo, guarenjie meri mutentii kee jebienjoo~ jebienjoo-l, meri akuu _douyou nianlinde__, _jisuide ma jiushishuo jisui__, _nashenme__, durbender, _sisuide ma jiao__ donen#meri elbie, _liusuide ma jiude__, jiloodor#mer, ee, ?wusuide ma jiushi__ tawlen#mer elbie, tawlen#mer elbie, tawlen#merini. . . , tawlen jaudini tatsemmie, jebienjoo~ jebienjoo-l, tawlenjii meriiyee mutentii kee, jebienjoo~ jebienjoo-l, _jiushi__, _zheige diaor__, _jiushi zheige diao__, _e__, _neige bai quande neige neishenme__, terii yoo elbei, ee, yoo, jiebii halgee elbei ter, niaknaar yoo elguinie ul medembii. _jiushi bubaichuande shi bushizhemebai__, terii utie jiebii halgee elbei, ee, tii elee, jiebii halgii halgii halgienaanaa, laalaaken yawyaa _neixie haiziye kun__, _zamen yuanrlide zhujiye jiaone__. [TR] 三岁时，我拽你的马鬃。唉呀，···三岁的马很有能力。唉呀，··· 拽五岁马的马鬃。五岁的马很有能力··· 船浆叫那个。（我不知道用汉语叫什么）管他叫船浆。 啊，我们就要拿浆划船快要回家了。家里的孩子也苦，猪狗也叫呢。

[OR] mangiers sasgen marieqiwdee~, kumlee sasgenie-l kuqirjie~, mogun#joliini idjie, mogun#joliiniee duleesen aimenmaanaa-daal, utaa ii elbei, ene nek jaanaaltienie, een, enii jaanaagini. . , ii eljie elbie. _xin shehuishi zenmeyangle__, _jiu shehuishi shayang sherdele__, enii sonsegtaanaa bii tandaa yoo kiibie, enii doter _jiuyou__ kumel mangiers heebei, en, orsuugui osii ujier talaasaa~, ordoonii aasenin sanedel talbiiwei~, darmaadij aasen daguurmaan, daaqii aasenee nek jaanaayaa~-daal, haren mugden aag kemdiinie~, har#murii dagijie. . . , har#murii halijie~, nawen keqii dagijie, nertiimekee aasen daguur aimenmaan-dele, aidegq torsen aimenmaan-kee~, aulee haded garjie, jugu uwei, _buduile__, _jiushi__ edee iimer yantie-aa, ates ulaayaa aduulii-l~, honio nimaayaa horoojie~-aa, tarie mood tarjie, amnaag aasee daguur aimenmaan-daale, aidegq torsen aimenmaa-kee~ aulaa haded garjie~-aa, buduun moodii bolgoojie, salaa barijie boojirjii yawsenmaa~-daal, salaa _fangpai__, deeren tursen daguurmekee~, derdeg degiiyeereen adeliibaa, xiwaa degiiyee sorkoojie, xiwaa degiiyee talaa garjie, horgooloo taulii barigaaj yawsemmie~-daal, nom som barijiwdee~ nertii-mie gureesii harmaaliibie~, nogoo merdee ertuujie, guiji yawjie gureesii gureelsen aimenmaan-daal, baater tursen daguur aimenmaan, elii batlii batijie~-aa, murii dond jiebii halbiijie, osii jagsii alger baribei~-daal, hunseg luleg kemdiinie~, jagsii jierem idjie~, badaa sasgen boljie, moguine jolnie duleesen-ee aimenmaan-daal, mangiersee sasegnee marjiwdee~, kumel sasegneer kuqiliijie~-aa, hunseg lulgeewdee idjie, keeli gujieyee durgeejii aasenmaan-daal, anie#saraa boloosini~, abgerii boljii ail garqiijie~, togloor boloo qokorqiijie, enken naadergel naaden aimenmaan-daal, kianqiimeenie naadejiiwdee~, medleg xadleg memrelqiijie~, bukqimeenie taljie, taawen tergulii tatlaadeljii naadliibie~-daal, bukentiiji aage kemdiene~, bukoo moodee tarkjie, hauyaaraa auljie hakmailjie, enken naadgueree sebjin kiisemmie-daal, mogujii aagdaa kemdiinie~, muklienee tarkuujie-a, hendii awaa huliejie, erquu#qiejie engel bolliibie~-dele, mogujii aagdaa kemdmin-kie~, _maozhuxi__min iltersee, mogun jognie~-l heiluujie, maden saiken jargijii aabeibie-daal, taqin#mooyee halaayaadee~, taria moodee saiken tariadaa~, argie darsee erkuujie, aamnaa#aag deedee bolgaayaa~-daal, uqeek tursen aimenmekee~, kukree#huree erdemtii bolgooyee~, uqeek tursen aimenmee, eleedee ejintii boljii amnaayaa~-daal. [TR] 我们去采玛鞥尔，采去吧。柳蒿牙为我们添充力量。 在贫困比较窘境的时候（度过了各种各样的难关），我们这个民族就这样度过了各种难关。 就这么说。就是说，这个有一个扎纳乐（通过这个创造的歌）。 这个扎纳乐就是这样唱的。新社会是怎么样的呢。你们要想听的话。我就给。。。 我要唱的歌儿里头，玛尔歌，库木乐都能反映出来。流动的水看了之后想到了过去的生活。 受压迫生活的达斡尔族人们，给你们唱一段儿过去的生活。 贫穷受苦生活的时候，顺着黑龙江生活。靠着黑龙江又顺着嫩江。 存在着有名的达斡尔族。非常了不起的生存的达斡尔族人们。登上高高的山岭（不对了——）。 就是这个样子。放牧着牲畜，赶护着羊群，耕种着田地。达斡尔族是这样生活着的。 非常不容易生存的达斡尔族人们。登上高高的山岭，去放粗木头。 跟（抓）着排木一起下来。我们是这样一个民族。 比较聪明出生的达斡尔族。把玩着天上飞的鹰。手臂上放着海东青。 出去放飞猎鹰。去抓野鸡和兔子。我们就是这样生活着的，手里拿着弓和箭。射猎那么有名的动物。带着自己的爱马和爱犬，专门捕抓那么（有名的）物猎（狗）。 出生勇敢的达斡尔族人们，捕猎着各种各样的猎物。在江河中间划着船，用网捕撸。在这个饥饿困难的日子里。吃着鱼和药草。把它变成好吃的饭菜。我们就是通过这样打鱼打虾度过困难。我们就是这样一个民族。我们跳着玛鞥尔。柳蒿牙给我们充饭。采着柳蒿牙。在异常饿的时候，把肚子填饱了。正月春节来到时，把皮衣毛朝外，把它变成鹤。然后装成鹤，刀和枪然后玩。就这样娱乐，生活着的达斡尔族。 玩着象棋这样的棋类，就是凭着自己的本事相互之间去博弈。下着围炉这个棋,同时又玩那种五步棋。在这个比较无聊的时候，打着曲棍球这种体育项目。春节这种时候没活干时，大家聚到一起跳哈克勒么舞蹈。我们就是这样无忧无虑地快乐地游戏。生活和日子过得很难的时候， 弹着口弦曲拿起横笛吹奏。为了使心情更开阔，就这样做的。生活比较贫穷难过时，毛主席出现了。摆脱了贫穷落后的生活。非常好地一代一代地生活着。丢掉过去那些坏的习惯，好好地把地种好。丢掉过去好喝酒（抽烟）的习惯，努力把自己生活过得更好。 人口少的我们这个民族，让我们的子孙变成有能力的人。 人口少的我们这个民族，在各个方面都要自己作主，好好地生活。

[OR] ijir bajir yaw durtie, aqikqaa xigii nirgelgeesen telini terken, harben huirii heiluulee, tarken golii innioluusee telini terkee-l, begeer darsen bey durtie dargurqinie amtie, barii xigii nirgelgeesen. . . , arbismeeree eurtie, haqaaliber torootie, hukurii xigii nirgelgeesen telini terken, harben huirii heiluulee, tarken golii innioluusee telini terkee-l, dargurqinie amtie, beger darsen bey durtie, dargurqinie amtie, barii xigii nirgelgeesen telini terken, harben huirii heiluulee, tarken golii innioluusee telini terkee-l, qorpel adil nideetie, sarpel adil kulitie, taulii xigii nirgelgeesen telini terken, harben huirii heiluulee, terken golii innioleesee terlini terkee-l, jagsii adil kaaqtie, eulen tatee orseebie, mudrii xigei nirgelgeesen telini terken, harben huirii heiluulee, terken golii innioleesee telini terkee-l, merkel tarkel yawdeltie, gajrii doter dontie, mogii xigii nirgelgeesen telini terken, harben huire heiluulee, terken golii innioleesee telini terkee-l, daagaarini onsee, daargedaarin onsee, merii xigii nirgelgeesen telini terken, harben huirii heiluulee, terken golii innioleesee telini terkee-l, eruu deer sageltie, soujii deeree waaqitie, honii xigii nirgelgeesen telini terken, harben huirii hiiluulee, terken golii innioleesee telini terkee-l, hailsii saanii taklaabie, tobgen saanini iduubie, monio xigii nirgelgeesen telini terken, harben huirii heiluulee, terken golii innioleesee telini terkee-l, gegee wargii geggeliibie, nar wargii takliibie, hakraa xigii nirgelgesen telini terken, harben huirii heiluulee, terken golii innioleesee telini terkee-l, gaadee baiyee giangaabie, haalgedee baiyee hoquubie, nogii xigii nirgelgeesen telini terken, harben huirii hiiluulee, terken golii innioleesee telini terkee-l, bariesini bakerbie, taleesini qagniibie, gagii xigii nirgelgeesen telini terken, harben huirii hiiluulee, terken golii innioleesee telini terkee-l. [TR] 踉踉跄跄地走着，耗子自称为老大。它的能力就那么大。 12属性当中的一个，占有那一部分山河。就像用印印上的痣。有簸箕那样大的嘴。 老虎自称是老大。有两个带叉的犄角。有劈叉的蹄子。 牛也自称自己是老大。有一对很大的圆圆的眼睛。有一个非常长和快速的舌头。有一个像筷子一样的长腿。 老鼠也称自己是老大。有像鱼一样的脊鳞。驾照云就能游走。 龙也自称自己是老大。弯弯曲曲地走动。在地下有它住的窝。 蛇也自称自己是老大。占有非常好的土地。 马也自称自己是老大。下巴上有胡须。尾部有尾巴。 羊也认为自己是老大。愿意攀登好的树木。专门吃树上的嫩叶。 猴子也称自己是老大。其实能力也就那么多。天亮时它在鸣叫。经常上房子或墙上边。 鸡也自称自己是老大。它的能力就那么大。站在院门口狂叫。 狗也认为自己是老大。你抓的时候它喊叫。你放它时它奔跑。 猪也认为自己是老大。其实它的能力也就那么大

[OR] durben qigaan yamerin qigaa-l, durben qigaan yamerin qigaa-l? deereesee bojirgee~, qasin qigaa-l, densdee wargie~ mungiine qigaan-ee. sardii kuuyiin husin qigaa-l, jaloo ollin xidin qigaa-l. durben hulaan yamerin hulaa-l, durben hulan yamerin hulaa-l? gaqirgu nariin jaukini hulaa-l, gallio nogii~ nidin hulaa-l, huall soogu~ horgini hulaan, ugun kuuyiin huqirqini hulaa-l, durben kukee~ yamerin kukee-l, durben kukee~ yamarin kukee-l? deereeyee ujeesee~ tengerin kukee-l, doordooyoo ujeesee~ nugaarsini kukee-l. olliixiel ujeesee~ osini kukee-l, laxjie~ ujeesee~, larqini kukee-l, durben haree~ yamerin haree-l, durben haree~ yamerin haree-l? deerees derdgue~ gaaguin haree-l, gaadee yawgue~ gagel haree-l. qaasdee wargue~ begini haree-l, belegsen kuuyie~ qinqil haree-l. [TR] 四种白都是什么白。从天上飘荡的雪花白。进入宝箱当中的银子白。老爷爷的胡子白。年轻人的牙齿白。 四种红都是哪四种红。清晨日出时的天边是红的。疯了的狗的眼睛是红的。放在炕边的柜子是红的。姑娘扎头的绸子是红的 四种蓝都是哪些蓝。往上看的话天空是蓝的。往下看的话路边的野菜是绿的。侧身看的话草是绿的。顺便走着看时植物的叶子是绿的。 四种黑都是哪种黑。在天空中飞翔的乌鸦是黑的。在园子里走动的猪是黑的。在纸上写的字是黑的。守寡的女的衣服是黑的。

[OR] D: ene eert nogue dagelgej haane qikersentaa? E: noguo dagelgej. . . , hahaha, emel ixtem. hauyaaraa naadiginie, uxtietie noguo dagelgaasen. tii baraa bii utaadie yooner hajirsem. maani ennii _fandian__ negiini ter. . . , ter yoonaarini, ter tansaar, noguo dagelgej harij irsem. tii baraa deuyiixini aulii olsem. ugun deuxini, tendee yookii aasaa, _wudao__ tiauliasaa, tii baraa maamindee _xiancai__ aw irbie eleer irguer uwei. tii barjie _xiancai__ neg lonk ukextem yandee. D: xii woortee ukexteexie. E: oo tii belen, tendee aayii jakii, tee aqii ukiixtem. ter yawgudaa martaa yawsen. D: jaa. E: tii, tii bii noguo dagelgaa yawgmini, _lingyu__ naadii barsee namii ujiw olsee, erie meemee bi nogu iyoo elsee. _xiancai__ uksenxini marttanmie-l. tii elee, tii baraa dagaa guij ixtee awxtee, kuu. erie. qulee olwei bixtie ir uwei. bii edee aqie ukiixdee. D: ken gerii. . . , geri deerii eelii ken kejee boolgoobie? E: gerid eelii eliiyaaraa? quleetii bolgooroo boolgaagaanaa. tii baaraa bii hatlaa hatlaa tiiyee talikie, tii. . . D: bii hatlaayaa. kurbie yee? E: kurbie. ul kureesini, bii door bas bie dee. naa. . . yoo. . . yoo ter idgeenees, _xian__ idgeenee ter delgee taisam-aa. D: edee nugaa kejee awbie. E: nugaa. . . , _haishi__ daw tiimer yoo hai gaqirg udie nugaandee. D: en hoondoo baraan ul awyaa. dawoo barjie idee ul baren geebie. E: aa, uldee. D: tiimer bixie? E: aa, edeet yoo awldbie, nugaa awldebie. ee, loobee awldbie, _xieyao__, utaa ene guarbdeer bollaa dee ee. . . edee ter qinyooyii ker kiib elibixie aa. D: bii medewpie, xii. . . E: _haishi__ seebii moo, beijind iqsee aqiebiexie moo. . . D: yoo kiib _hai yingai__. . . E: ul aqieqini bii ul ul ul inneem ee. . . aqieqini bii inneeyee. D: inneeyee, inneeyee anttii. E: bii yee?, teegeesee inneeyii dee tegeesee aa. tegeesee inneeyee bii. suannaa nakmaa aw baraa inneeyee aa. D: suannaa kurbie yee? E: ul kureesini suanaa aw bixien dee. bii awmii dee. bii bas tanii iqbie bas _zhangtiantong__ edeenee aqii ukbie kawaa elbie. D: en keden kuu, keden udree yawbei. E: ee, ene uder akuu _ershihao__ bolsen uwei dee? D: daaqii ene uder beejind iqbie ellii aasem. E: ee. D: yoo suusee alliixie? E: hahaha. . . omloo sanejie tiikiibie. ter edee omloo sanej yumii dee. tend bas edee tanig kuu yee kedii bolloo. omelmini nek yootii gajir kauleg gajir. . . aiyee tendee enee kukmini tanig kuuyini bie. _xinjian__nii jiejie ikee hoo bie. edee omelmini adil daa woo. ken kend q ul tanilqaasaa ter gajir aayiibie. iimer tiimer boloos xamii yanii gualbie. D: edee nar guren kuu. . . narii#guren kuu gul daguur husgii soriibie. xii dagaa huannaar nand bas daguur huseg jaagaanaa daa. E: jaagaabie. hahaha. . . jaagaamini. D: bolbie yee? E: bolbie. D: jaa. E: bolbie. guuriitaa yee? laukeelsen husgulliigee, hahaha. . . guuriibie dee. D: bolsen, bolsen dee? E: en kukmini daguur husgini aidug guunini bas ul medee. D: bollee? E: edee bollii yee? [TR] 今天早上你领着狗都上哪儿去串了。我领着狗上前边了。连看着大家玩，连气着狗。然后我就从那儿回来的。我从马明饭店那趟街领着狗回来的。然后我遇到了你的妹妹。在那儿跳舞来的。然后，马明说来求（取）菜。然后一直没来。然后，我送了一瓶咸菜给他。 [D（多文忠先生）：你自己送去的吗？] 是的，我正好闲着没事儿，送去了。他走时，忘了拿。我领着狗走时你妹妹跳完了舞后，看见我了。唉呀，妈妈你给我拿的咸菜我忘拿了。你给我的咸菜我给忘了，那么说的。然后，她就跑着去了，她，现在没有时间来（可能是找不到时间来），我就拿着给送去吧。 [D：房上边的葱什么时候拿下来，房子上的葱，有时间的时候再拿下来吧。 然后我捆上捆放上去。我捆吧。够不够。够。不够的话下边还有。把现吃的葱已经放到下边了。现在菜什么时候买。菜现在还没有完全下来呢，这时候。今年不要买太多了。买多了吃不了，还仍了。是那样吗？现在还需要买什么？需要买白菜，需要买萝卜。还有土豆怎么样。现在行了。你现在把这个辣酱怎么做？ [D：我不知道，你愿意怎么做都行] 还是把这事搁起来呢。还是去北京。去北京时把这个带上呢？你要不拿走的话，我就不磨辣椒沫。你要拿走的话，我就磨成辣椒沫。还是磨成辣椒沫，这样好吃。啊，那样的话，我就把辣椒沫。碾成辣椒沫了。那样的话我就做辣椒沫了。买蒜之后开始做辣椒沫。大蒜够吗？不够的话我就去买。我会买。我以为你们去北京，也许你们会带给北京张天他们。你还有几天要走。现在都20号了，不是吗？原来我打算20号去北京。 [D：为什么叹气呢] 想孩子了，所以叹气了。他在那儿也有一些认识的人了。我孙子在那儿也有依靠了。还有我儿子认识的人。新疆的姐姐什么的都有。他们对我孙子都非常好。如果谁谁都不认识，在那儿生活的话。如果出现这样或那样的生活状态的话谁管的了呢。现在从日本来的学者都学达斡尔族语言。今后你也把这达斡尔语教给我。我会交给你的,行吗？行，可以。明白呢吗？我现在唠的这些话？知道的呢。行了，行了吧？我这个儿子，这个达斡尔语太深的也不懂。现在行了吗？可以了吗？

[OR] haur eren boloosini, hutel edee horqaabie. tari. . . _aijiaaihu__ haalii beed bol akuu, dam. . . yoo, eudii beediinie boleg akuu hutelii, yoo, bii hutlii, hutel horoosee, aa huker baasaaree yoo yoo kuutii tiimer horoosee, _wanle__, terii…, tedii niaknaar _nongjiafei__ elbie. hutel. . . tiim bolii dee hutelnee utaadii, yoo, dotriini gal tali barjie faalbie. ter _fahauleyihou__, ted _gaogaoneige__, gal talii barjie terii utaadii yoo kiilgeebie. ter faalbie. hahaha. . . niaken daguuraar yoo elbie dee. _wanle jiushi__ edee tariadaa boolgaaqiibie. teregdee teejee tariadaa, ee, tii barjie edee hutlii kiiyee kii baraasee, _siyue__ sar boloos utaadii, ee, yoo, san horoonie yalgij barjie, tariyaanaa tariibaa. aa, tii baraa _wuyue__ sar boloosini, edeenee taria tarisenxini edee gaad akuu tantarj gaqirsen. edee ter _wuyue__ sard edee taria qarqig eren bolloo. aa, _liuyue__ sar boloosinie, kukurjig tarian utaa, tangelj yoonaar utaa, hulger utee edee tariayaa tangeliibie. ee, ee edee tangeliibie, elee taria tangelbie. tii baraa utaadii, _qiyue__ sar boloosnini, ee, tariayi heigini uta taisen. edee aalii kuu utaadii, kiane eusii _diansi__d gareg eren bolloo. _dayangcao__, kiane eusii _diansi__d gareg eren bolloo. _wanle__, _bayue__ sarde, _bayue__ sarxini edee namder sar, ee, namder sardini, yoo, aldtii dangiinie eukeeg eren, daguur oler utaa tiime aldtii dang bie. aldtii dangiinie eukeeg eren. ee, _jiuyue__ sar boliikeesini, aiyaa, altii adil bollen. _jin guang shanshande liangshi__ en, taria bolloo. tarianaa hadeg eren bolloo. ee, eren bolloo. _shiyue__ sar bolleesini, edee, tarian akuu hadii barsen weild, qiagaanigii duurken. ordoo _zhuangliangshide__ ter ter, qiagaan elbie. utaa tiimer, qiagaanii ene akuu ujij akuu guurgu uwei, medebxie? ee, qegeniigi duurken, am bie-l _shuode__ aa. _dongziyue__ sar bolloo, amii sainini yalgej barjie, gurundee boolgoqiibie. ee, edee iimer yanstie. en edee daguurii en _nongcun__nii _shi__ uta iimer yanstie. tii baraa utaadii _dongziyue__d yoo yoo. . . sar boloosini utaadii yoo. . . hoonii maden sar bolliibie. _layue__de, _layue__ sar boloosini, hoonii maden sar bollaa. tii baraa, yoonii. . . hoonii. . . hoonii maden, sarin utaagaadii horin guarbenne, galii barken derdeg uder. aa, uta iimer yanstie, aa, tii baraa, anie sar boliikesini utaa _zhengyue__ sar bolloo. anie sarii yoo, harben jorgoodee, yoo, banie dagur olloo, kuodeqig uder. ee, _nian nian__ tedii yoo, _zhengyue shiliu__d utaadii, _moheijie__, edee iim _moheijie__xini utaadii keregtii tugaa, _guodir__, _nage hui__, ee, utaadii awj barjie utaadii bey beyee jugee hariigini judee bodbie. _xiaohair meiqilai yiqian__, _jiu geixiaohair nagelianshang naomenshang hua shizi hua__. . . , hardiinie utaa ii hualigbie. utaa tiimee, enii enstee yuguu iimer dee? utaa iimer hualeesee, jee, _haizimenyeshi haodarenyeshi hao__. _yifanfengsun__, ee, euqir ul _nao__le, en hoonii utai, aidug saiken duleebie. utaa tiimer yanstie aa. utaa _zhejiushi__ nyamer yanstie, bolsen yee? bas kiibii yaa? ee jeje, ban daguurtie nek adil unaa, harben jorgoodoo. [TR] 春天到的时候，开始倒粪（农家肥）。挨家挨户（家家户户）门前都做这样的活儿。家家户户都在门前开始整理农家肥。把农家肥积攒起来，这里有牛粪。像牛粪那样的杂草都掺在一块儿。用汉语说“农家肥”。那么的话，就是在牲畜粪便用火烧之后发酵。把牛的牲畜粪便发好了之后，用达斡尔语叫什么呢?然后把发好的粪送到农田里。装在牛车或马车送到田地里。发好了，送好了之后，完了之后，进入了四月。好的种子选好之后，开始种用。然后进入五月份了。这个季节正好是种好地之后。刚刚破土出来季节。这个季节正是到了铲地的时候了。（进）到了六月份了，庄稼都已经绿绿地了。这个时候用犁杖开始趟地了。这个时候正是到了用犁杖趟地的时候了。进入七月份了。把农活先放一边。这时候到了草甸子上打草的时候了。进入八月份了，就进入秋季了。这个时候正好是开始晾菜和折叠坨烟的时候了。达斡尔族有坨烟，折叠坨烟的时候了。进入九月份时，进入了黄金季节了。金光闪闪的粮食都成熟了。是割粮食的时候了。进入十月份时，庄稼基本上都收割完了。粮仓里满满地粮食。过去装粮食叫qiagen。你们可能都不知道qiagen。你们知道吗?粮仓里满满地都是粮食。进入冬月季节了。挑好的粮食之后给国家送粮食。这就是达斡尔族和过去农村，就是这个样子。这个冬子月里也是一年当中快进入年末。进入腊月，是一年中最后一个月份。然后是一年的最后一个月份。腊月二十三是这个给火灶王爷烧纸的时候。进入过年的月份时就是正月了。在正月儿16这一天，是我们达斡尔族“抹黑”的日子。年年到了这一天正月十六的时候，抹黑节就是用锅底灰，取下来之后，相互之间往各自（对方）的脸上抹黑。小孩没起来以前往脑门上划黑，在脸上用黑灰抹上。为什么会有这种情况（活动）呢?就这样涂抹的话，就是对大人小孩都好。吉利，一帆风顺，不闹病灾。这一年就会很平安，非常平安地度过。就是那样的。就是这样呗。可以吗?还整（说）吗?啊，蒙古人也这样吗?跟达斡尔族人一样吗?

[OR] jagus, ordoonii yoo, sardiislee darel eleg jagus aasaa dee. bargaasaar ordoo iimer darel kiij gargaasee. dalaar utaa jagsii darbei. yoo, jagsii murdee xii warjie darbie. medebxie darlii? [medbie medbie. ]ee, darel utaa iimer yanstie. tiij kiij barjie jagsii aqirseedee, darlaar. . . darlaar darlen jagsaa utaa iimer. nek neken utaadii baanii daguur olselooroo, utaa iimeer xig. . . _xiaobu__yeer utaadii _xiao__ kii aasaa _xiao__, ter _xiao__yoor gaqirg jagsee. darlaar darlii nugaa tiimer xig jags bixie. akuu iqiiken _baipiaozi__ yekee tiimer qigaan jarem yekee, uta iimer yeekiide, aa, yoonii _xiao__, _xiao__yeer yeekii barjie utaadii, _xiaoyi__ tayee ye, soog amreg guadaana _liang__, _san fen zhong__, tii xiaoyu nek deer ii elgu keexini, osiini akuu tiimer deer booyigsen. jagsiini akuudee _xiaoxiao__ dotree aayiibie. tii barjie ter ter jermine aqirj barjie utaadii kiijii idbie, tiim yanstie aasaa. yoo, ugul bolikeesenie, bannii daguur olsulee yoo, seree kiibie utaa tiim yanstie. yoo, murii yooq yoo, yooneer meisini qolp iq bar,,, barj edee utaadii-ee, serier utaa yee yoonii, murii deer qiklii bargaj utaadii, jagsiiyii harkuubie. edee ii gargaa batgaa tiimer yanstie aasee. ee, utaa iimer yanstie kii ideg aasee. aleg baa taibie, yoo, jabidee yoo kii barjie, algeer erkuubie tee tiimer. ee, alg erkiij barjie, jagsiiye awbie utaa tiimer yanstie aasee. [ten kemd mur jagus bas baraan. ten kemd…,] tiim, ee. [dieg bie, awg bie, _bianhua__ bie, _yu duode__. ] ee haqin nertie jagus akuu bie. kelteg jagus elee, elii jagus akuu hoo bie. morgullian, hahaha. . . morgullian _shi niqiuyu__. [_yu ne__, _yekeyishuo zaikunnan niandai yeshi duizheigeminzu ye__. . . ] adil jagustie aasee. [_zhongjiu yebushuo shi zhongjiu ba__. _zuiqima duguo neizhong neizhong jiee niandai__. . . ] meter kumlii nugaa, yoo, batlaa morgullian kii kemdmaani, en olsulxini akuu iqiik aasee. yoo, edee ter _sere laoshi__ elbie ter? ee, baa terii meemeetiiyini hoyooloo utaadii yoo, _woniutu_d aasenmaa. baa tedii morgullian horklooqbaa horkel kiisen. utaadii tend iqii barjie nek tiimer iqken mur bie. utaa ter mureer utaadii, ee yoo, morgullianii horkloobie. aidug baraan morgullian aasee. _aiee nanian__, _liuji nian na ji nian__, _yeshi ke kunnan laide yeshi__. tii barjie utaa _anmen jiushi zheng neige__, _niqiuyu__ morgullianii kiijie, harijii utaadii iqker keelie mallinitie, qarkaaj aayaasenma. oort eree kuu sain hajirbie. edee tiimer yoogen haribie edee tiimer. _zhe haizimen shade__, iqikeneere bas, dawuu sain idii olsuuwie. _neige niandai chushengde ni shuode__, _ta zhenhaoshi liuji nian__ ujirdtee. ixker keerii qalkeebie el elleer utaadii yawbie. edee tiimer. _baicai__, bans mansii akuu, aqirbie. utaa tiimer. yie. tariad iq barjie, _baicai__, yoo, nugaa, yoo ter yoo, keden utaadii, larqiini aqir barjie, yoo, ganjiken waa barjie, duo suisuide nariiken kerqii gargaabie. tiim barjie dee, _shilaikouren__ utaadii _yidabang__ baomimianr, utaadii ter nugaatie edee nekiigeerdee _zhou__ ooyee aasenmie. utaa tiimer. _nayinianne__, iimer _houmen__ yawbxie. enii eqigini _haishi ganbu__ aasaa, _ganbuyebuxingzouhoumenrshadeya__. _shixinshiyidegan__, utaa tiimer yanstie aasee. minii _lautou__mini _renda__yaar _tui__llaa, bannii daguuri kuu yamer gajir yawgdee _gongzuode__, _renrenzhenzhendiye__, uta tiimer yanstie. unengiil garbie utaa tiimer yanstie. edee minii ixkerselmini terii eqigini _ganbu__ bolsen eleetie, _ganbu__ heeyeerini yawsen uwei. akuu, weerii erdemeeree garsen. baa _gonghe__d aagudmaani, huildeer ugunmini, ene, ene kektiemini hoyooloo _renjia__, _kaoshang qude minzhongde__. [_yu zhonglei duo__, _yinwei dazuren zuoyu zhuyao haishi chuantong zuofa nazhong neizhong qingdunle__,] tiimer. [_buxiangxianzai__,] dunlbie manlbie tiimer uwei. [_shaoshuminzu meiyou__.] tiimeriidee _geng__ anttie aasen nugaandie, _geng__ anttie. [_nianyu dun__. _liuhaoya biede yu jiushi qingdun__. ] _geng__ anttie. anttie. xulii _geng__ oogaad aidug sain. _tang__nii xil elbie. taa irsee, niaken huseg _dao__ laukeeluu uwei. hoo daguuraar laukeeliibie. aidug sain ne. _yaomebiededifanglairen__ akuu niakenaar laukeelbie. _wohaihanyushuodehaibuhao__, hahaha. . . ordoon narqaa _yeye__ eliibie, nariimaani en tii akuu aidug saiken yawjie aasee-l. tedii ter kemd bolg mooyii dee? [TR] 过去老人们用凿鱼的（有这么一个）工具。用江边的（柳）条子做成鱼凿来凿鱼。然后到江边凿。你知道吗?什么叫凿鱼?把鱼拿回来之后，把这个鱼凿，抓回来的鱼就这样。另外，达斡尔族还用比较大的纱布做筲。用筲得到的鱼，不像鱼凿凿的鱼那么大。都是那些小的白票子鱼和小串仔鱼什么的。就是把鱼筲，把用纱布做的鱼筲放在水里。然后让鱼筲在水里停顿几分钟。然后把鱼筲迅速地提出水面。这样水就渗出，鱼就剩在纱布里边。然后，用鱼筲捕到的鱼做着吃。就是这个样子来的。那个一到冬天时，我们达斡尔族人，做冰串，就是那样的。用那个冰串子，把这个冰串好之后。用冰串，把冰串，冰固之后用捞鱼的工具。就这样用冰川和捞鱼的工具。冬天就是这样打鱼。就这样把得到的鱼吃来的。然后用鱼网打鱼。用鱼网，把这个网扔到江里边。用鱼网撒鱼网打鱼。用这种办法打鱼。那时候江里的鱼的种类很多。鱼的种类非常多。各种各样的鱼有很多。鲶鱼了,各种各样的鱼都有。泥鳅鱼，有非常多的鱼来的。就像柳蒿一样。我们那个时候，在这个抓这个泥鳅鱼的时候，他们这些人都是很小。现在色热叫这个名的人，当时我和他的妈妈都在翁牛特住来的。我跟他妈妈到江边打泥鳅鱼。当时有一条小河。就在那个小河里去捕鱼，有非常多的鱼。挨饿那年，（一九）六几年那年，非常困难。当时用捕来的泥鳅鱼让孩子们吃饭。使他们不挨饿。就这样生活来的。当时早早起来，就那样徒步往回走。就说这些孩子们，小时候也没吃上太好的东西。正好是（一九）六几年出生的，就是为了能让孩子们吃好饭。早上去，晚上回，就这样来着。从地里捡来的白菜棒子什么的。就这样到地里把白菜拿来洗干净之后，剁碎碎地，切细细地。这样做，就这样，十多个人，一袋子苞米和菜混合着吃。就这样生活着的。那个年代上哪儿去走后门。这个孩子的爸爸是干部来的。那时候不是走后门，就那样的。我的老头从人大退休的。我们达斡尔族无论是在什么岗位上，都是认认真真地、实心实意地干，都是这样的。我这些孩子都不是因为他爸爸的原因而现在是这样。都是通过自己的能力上去的。我们在“共和”住时，我的二姑娘和我这个儿子都是自己考上去的，考上了民中。 鱼的种类多。主要还是传统做法。过去没有现在这种做法,过去做鱼的方法更好吃来的。别的鱼更好吃，顿的鱼汤更好。汤叫xil（稀了）。你们来了汉族话都不怎么说。都用达斡尔语说，非常好。要么别的地方的（其他的人）来了，都用汉语说。过去有个叫narca（日本人名）的爷爷来的。跟我们奶奶走动的非常好。不一定都坏!

[OR] ter _neimengxueyuan__nii _laile__ bas namii urgil taligaasen. urigul aidug ort. en nek ermejii hoir aayiisen. eukee axkaa _lia__. . aayiisen. nek. . nek kektie. aidugu bayen aasen. mangie irj baraa ene alt piahuu nek barie awsen. teer teer geriini gerii yeken bas axtee idaa. huker morii yeken bolg axtee. teer teer _qiong__ . . yoo aiduu hairun bolj aayiin. kekinaa harben taawtii bollen. tee uldee jian. . yoo kektinaa laukeeli ukyee daa. bas daaqii yamer yamer durtie. bayin ergun aayisenmie. ene haanaar bur irsen, mangai bijee. banii yee yeken bilegjie yawsen. en doter aidug jigaa sargini _jiushi__ alt piahuu. tii araa ene, ene keukini sanebei. aiyaa, edee bas iimer durtee habirgun aayiibei. ene eqigini iimer durtee kuq hunsee gargejii, iimer durtee jigaa mungee horoojie yumoo dur bayen aalaa. kiij baraa tii baraa edee utkaa iimer habirgun aayiibei. ertiigee olbei edee oriegoo ul olen. emseg mamseg warkelq bas uwei. ordoonaa akuu tii awlaayee aasee idee. awlaa yamer hunugii yekee olbei. taul yekee olbei. utkaa tedii arsaarini utkaa, handaas qinqii yekee kiijii bii, kiij emsjii bii. tee terxini husini akuu dotertee emsej aagxini, doter emsee warkalq uwei ter kemd utkei, ter orie toloo utkaa nek _deng__nian ilaanaa xitaaj daajie orie toloo bees eribei. tegee kekini tii elbei, “ene beesee yamer durtii baraan!? enii nek yanlej nek hobilgoojee tereg margii keuj xadtee aasaa, aidug saa aasen bixie.” tee eqgin tii elbei, “ene kekee ee haqin durtie saneyiixii. bees bas bees kiaur bas ker yekee keulj yawj xadbei!? nek barias akuu baj yawyiibei.” tee kekini utkei sane（bei）. . . , “ene beesii ker kiigeesee utkei xig bolgoobei dee?” tee utkaa bei beesiinaa utkaa ul erin eqigini nugaan ter hustie warkalaa ensteexini meter hekii beesini ergini utkei iqii hagerjie eriibei. tee ene ene kekinii utkaa xig beesii olooroo utka lonkoo teetee. tii araa tendee ter utkaa _hai__ [madiibei…,] ee yoo, unneg mannegii [idlgeebei…,] yeekii barjii, xanej barjii unnegii [idlgee yoo gelwei husii doter…,] akuu iqken, iqken, ker, tee lonkoo doter tee（sen）, tee ter beesiine ee erie uder uder amid xig bollii bee. tee ter lonkoorini gargaasee. dagaa utkaa xig jakaa teelee. tee ter amid xig bolloo iidaa. tee eqgee jugdee “eqgee. . . , aqaa, bii ene beesii tejeejie iimer xig bolgoo. ene bees edee yeekii xig bol xadw.” yee ene keuk ee biyee orkooqjii, [_ziji__ hulun…,] naadiixie yanii baa beeseerii yeekee yoo tereg marged keulii aasee.” tii araa amid ked keden hoon bolloo en beesini amid xig bolloo. tii arjii ted nek uder utkaa aqkaa jugdee.” aqaa bii edee ter utkaa beesii teregd keuljie bii mangie eri iqbaa. [aa] mangie eri iqbaa.” tee eqgin kii elb neeneenxini.” naadem kiiyinxee. ene bees yekii yekee tee xadbei. ert yoo tereg keulj xadbei. ene beesee yekii yookee tee xadbei.” ertkee yoo. . terged keulgeexin toloo bax dardii kuu yee [_ya bian le__] ul iqim. tee nek udrii nek eert bosii baraa utkaa warkel qinqiinii emsii baraa utkaa bees huker nek utkaa dels terged keulie yaw. beesini amid xig bolw utkaa ujigxin ertini utkaa nog magui xigqaar bollee tee utkei yaww（ei）, tee yawoo yawoo nek juuyee aurxtee. juu tii elbei.” akaa, akaa, haane iqiixie?”“ai mangied alt piahuu asuur iqyaa.” “bii bas xamii dagyaa.” “tee xii yamer tostiixie namii dagewdaa.” “bii aidug tostii iimaa. xii namii huardini taiyeegxin mangie wajir huardaa saugud bii bogurini adaa xadawmie.” tee tii elwei. “bas nakem（aixtiexie）.” yoo yootiixini ter dagewdaa. teregdee keulee… teregdee saulkoo yaw. tee utkaa bees hukriin bun bun tiargaa [tereg,] nimaan [_bianzi__,] tin ton yawjaalai. yawsaar yawsaar edee unnegii aurxtee. unneg tii elwei. “akaa, akaa, haane iqiixie.” “mangied alt piahuu aw[asaar] iqyee.” “bii bas dagyaa.” “xii namii dagaad yamer tostiixie _hai__.” “xii namii aqii baraa mangai guljaardini ball mangie gal awqiwar [awqiaasini] edee ken nidini huqkii xadewme.” ee bas amid bolwei xidee terged, terged gaqir jaa yawyaa yawyaa bii, yawsaar yawsaar jagustii aurxtee jagustie. “akaa, akaa, haane iqinxie?” “mangied alt piaahuu aw iqiiyaa.” “bii bas dagyaa.” “xii yamer tostiixie xamii dagelgaaj xii _hai__ kuud iderdebeixie. “teetii xii namii jiesmaardini eerkeeqin, mangie jiesmaardini eerkeejin mangie wos wooguor iqeesini bii xariin sasgaalaa xadabmie.” “aa bas teregdee saulgooyaa.” yawsaar yawsaar bas yoonii aurxtee, nidii aurxtee. “akaa, akaa, haane iqiixie.” “mangied alt piaahuu aw iqyaa.” “bii bas dagyaa.” “xii yamer tottiixdaa?”“erie xii naa…, bii qonkui deerini orguyii yekeeqin bii mangie haane bei haane beiyiini ujii olguimie. tee edee xam jaawmiidaa.” “aa bollen. naa terged gaqiraa tee yawyii.” yawsaar yawsaar qikii aurxite. qik elwei. “akaa akaa haane iqiixie.” “mangied alt piaahuu aw iqyaa.” “bii bas dagyaa.” “tee xii yamer tostiixie, xamii daglaar.” “ai xii namii gerii qikidini ergeeguuqini bii alleer sonsjii xadweimie. mangie alriidee hajiriiwei yeekiiw.” “tee bas bolwei xamii dagelgaay dee.” teregdee saulkoo yawsaa. yawsaar yawsaar _langtou__ aurxtee, _langtou__ tii elwei. “akaa, akaa, haane iqiixie?”“mangied alt piaahuu aw iqyaa.” “bii bas xamii dagyaa.” “erie xii bolbiexie aidug kuqteexie.” terged gaqir badi yawyaa. bas dagelgaa yaw. yawsaar yawsaar utkaa mangie gerini kursen. tee gerdini warseexini mangie gertee uwaa. jagusinie utkaa yoo jiesmaardini eleksen. juuyine huardini halkusen unnegiinie gulliyaardini [gulljiardi,] baltlaa. qikiine utkaa geriin haaltiin ergeesee, nidnee qonkui deerini ergeesee. _langtou__yini utkaa eudii deerini ergeesen, tii baraa utkaa mangie yoonii huaini horgui huaini horgij sooy. araa kurqeeree mangie hajirgu iregwei. tee utkaa qikeer hasoojiiwei. “qik ee, qik, allartie yee?”“allab uwee.” “nid ee, nid, baraatie yee?”“baraa uwei, araa uw.” tee bas sooj kurq bas amid [_shangdang__,] guartee tee baa harbei. “qik ee, qik, alabtie, allabgue, allaw?”“nid ee nid baraatie baraa uwei baraa uw?”edee bas guarb asuugue kurqee, daraa ba hasooyiibei. “qik ee, qik, allabtie yee?”“allartie, allartie.” “nid ee, nid, baraatie yie?” “baraatie yee baraatie.” tee utkaa edee qikee sauyiibei. yooq guarteuwei nek hein kuqirsen. xuur xaar kiij hein kuqirsen. tee utkaa mangie hajirj irsen. gertee wajirsen. “ene germini yamer waatii. haragtii horogmoorx waatie. erie daaqii germini iimer waa uwaa aasan. ker iimer haragtii horogmoorx waatie. tee huardini iqie nek sau, bogurini nek ater, juuyin ater bogirini bosoosee. “ene udur ker kiid huar namii taaruuwei yee?” tee utkaa dangei tenkajii utkaa yoo gulliaardaa gal awxtee. ballen unnegini utkaa nek nidini huq kiisen. “jaa enxini en uder ker kiisen huar,” sauguer, ee…, bogul artbei gal awguer nidmine _haiyou__ huqilgeesen. ee tee yag utkaa gal derdiiw os oqiidaa. osini nek woobei ellie ixtexini jagus gaqirsen. bieyeeree piaq piaq sasgaalaajil aayiibei. tee tii, “erie enxin ker kiisen, tuwaayini uxtenxini tuwaayii doter badaa xanesnaa, badaanaa uw bolloo. ene kek idtee dee kurj baraa utkaa an keduulee idtee. “ter badaayiimini anii idtee!? haragtii horguimoorx waa. haregtii horgui irsen. ene tee kuuyee nyekan haregtie horgu haane bii daa!?”edee beed garjii eri iqii elwei garg, kemdiinie utkaa ene _langtou__ utkaa takii nek baq baq tarksee. tee utkei ene kek alt piaahuuyiinie tergdee teegee hajir（irse）. jee tegej iimer yantee mee. hajirjie eqigdee eljaay. “aqaa, aqaa, bii alt piaahuunaa aqirsenmie. edee sanend buu jogoo edee bannii hauqin boogunaani haijirwei.” tee eqig ujee, “erie bii xamiixin keku, aiduw kukxie yawgudaa namd akuu jaasen. ee xamii haanber geerteer oljie yamer durtie ersenmaa. egxini _hai__ uder uder waarbeixie geerteer. _hai__ bii ene beesii tejee barjee kuorii terged keuljii yawsenxie. bii yawsuuwei aasaa kerii merii yaw!? alt piaahuu ker awqigaa!? xii _hai__ awqiw boloosoo…, naasaaraa _qiuxiten__…, jaa ene kek aidug kek ee unun. namii yookii xadebxie elw. oo…, hauqin booguonii hajirgaa xadteexie. ene yansiixin ujgud xii amnaa xadebxie. nek geriini hadeglaa xadebxie, baisej sauyaa.” en nek urgil tailj barsaa. [TR] 在很古的时候，有老两口，还有一个儿子。他们日子过得很富裕，生活很美满。但突然有一天来了一个魔鬼，把他们的家产，所有的牲畜都抢劫走了。从此他们的家庭变成非常贫寒的家庭。最后变得有上顿没有下顿，连穿衣都成了问题。后来他们靠打猎为生。以兽皮作为衣裳度日。这时候，他们的孩子十五岁了，是很聪明的孩子。他跟父母说：“家里面一无所有，生活这样贫寒，日子怎么能过下去呢？”因为他们常年累月，穿着皮衣，里面连衬衣都没有，生了很多虱子。他儿子有一天跟他父母说：“如果把虱子能够变大的话，能够拉车，能够犁地，那多好啊。”他父亲说：“这傻小子，这虱子没有筋骨没有骨骼，它怎么能够变那么大，能拉犁呢？”他感到很可笑。但他儿子不死心，他从不掐死身上的虱子，而是放到瓶子里面养活。同时用煮熟的鸡蛋每天按时喂他。结果后来发现这虱子变得越来越大，他儿子看到以后感到很有希望。把虱子放在瓶里不行，又放到大罐里继续饲养。后来虱子变成像狗一样大了。他儿子说：“虱子变这么大了，看来一定有力气。我一定要利用它报仇。”结果有一天，他把虱子套上一个小车，就开始走上报仇的行程。走到半路，他首先见到了一个针。针对这个小子说：“大哥大哥，你上哪去呀?”他把来龙去脉说了一遍。针说：“我也跟你去吧。”这小子说：“你一个针能起什么作用呢？”针说：“你把我放到他的炕上，他回去以后必须坐着或者趴着，这时候我能扎他身子，扎他屁股。”这小子一听，看来也有点用，就把它带上了。走着走着，又碰到了鸡蛋。鸡蛋说：“大哥大哥，你上哪儿去？”他把整个去的意向说了。它说：“我也跟你去吧。” 他说：“你有什么用？”它说：“你把我埋在灶坑里头，当他回去抽烟，到灶坑里点火的时候，我能够蹦出来，炸坏他的眼睛。”这小子一看，它也有用，就把它也带上了。走着走着，又碰到了鱼，鱼说：“我也跟你去吧。”他说:“你有啥用？”它说：“你把我拿去放到缸里面，他回去一定喝水，喝水的时候，我能够用我的鱼刺扎他，而且能扇他嘴巴子。”他说；“好吧！”就把它也带着了。走走走，又碰到一个大锤子。锤子知道他去的目的以后，就说：“我也跟你去。”他说：“你去有什么作用？”它说：“你把我挂在门上，他回去必然经过门，到时候我可以用我这个锤子砸烂他的脑袋。”他一看它也挺有用，就把它也带上了。走走走，又碰到一个眼睛。眼睛说：“大哥大哥，你上哪儿去？”他把整个去的意向说了。它说：“我也跟你去吧。”他说：“你有什么用？”它说：“我有用，他回来之前你好在屋里做好准备，我能够望得很远，我能够看他什么时候能够回来。”他一看他也有用，就把它也带上了。走着走着又碰到了耳朵。耳朵知道了他的事情也要跟去。它说：“你把我带去后挂到他的房檐上，我能够耳听八方。”耳听八方，眼看六路，能够提前告诉他信息，就把它也带上了。这小子走着走着，走到魔鬼的家里去了。去到后，看到魔鬼正好不在家。这小子把针，鸡蛋和鱼，眼睛，耳朵，按照他的想法，放到炕上的，灶坑里面的，缸里面的，挂到门前的，而且把耳朵挂到了房檐上，把榔头挂在门上，一切准备工作都做好了，就等待着魔鬼的回来。这时候，这小子就藏到了一个大柜子后边，就等待着魔鬼的到来。这小子等得有些不耐烦，就问：“眼睛啊眼睛，看到魔鬼的影子没有啊？”它说：“没有没有。”他说：“耳朵啊耳朵，你听到什么动静没有？”“没有没有。”这样三番两次问过之后，始终是没有音信。最后他又一次问的时候，眼睛说：“我隐隐约约看到他往这边来呢。”耳朵它说：“我也听到了他窸窸窣窣，大步流星地往这边过来呢！”这时候，这小子就说：“你们都做好准备啊，他回来了。”在魔鬼回来之前，他们看锅里面还有美食，这小子就该吃吃了。这时候，魔鬼回来以后，大步流星地进到屋里，他往炕上一坐，这针蹭地一下就扎他屁股。这魔鬼蹭地一下就起来，感到很奇怪。今天是怎么回事，炕上怎么还有针呢。他用烟袋抽烟，到灶坑里面对火。鸡蛋看他来了，蹭地一下就蹦出来，把他眼睛给崩坏了。这时候，他总觉得今天很不顺心。同时也觉得家里有一股人腥味儿，他也感到很奇怪。是不是有什么人来过，而且这么不走运。这时候，他到缸里喝水，这鲫鱼蹦出来以后，连扎，连扇他嘴巴子。后来他觉得在屋里呆的很不舒服，他就要往外走。这时候，大锤子用力地在他脑袋上砸了一下子，把他砸的脑浆迸裂。这小子出来，把他弄倒，整死了。整死以后，就回来了。回来以后就对他父亲母亲说：“我把魔鬼杀死了，咱们的家产都可以回来了。”他的父亲母亲感到不可信，这是不可能的事情，但后来已经变成现实。他父亲说：“儿子你很有头脑，而且很有能力，看来你能自食其力，把咱们家发展起来了。”后来，这个家庭又回到原来父母经营时候的富裕环境了。

[OR] nek ugentie. en nek eukee axkaa _liangge__ ekaa axkaa, tee yoo hukrii yekee tejeej aayiiwei daa. gaidkaa nek udert hukrii uguiksen. tee hukriinie yookii baraa en erin utkaa yoo ene qeelqee teegee utkaa getes gujee utkaa murt aqii uwaaxtee. murt aqii uwaaxtee. tii araa dagaa haji. . hajraasini emgin utkaa gert wargaawei yoo eliiwei. ene urigelxin dausen urigel bixin. erinee tii elwei “xii miagaaraa bii getkee. . . , ai, xii getseeree bii miagaaraa.” “sii getkeeree bii miagaaraa,” elwei. getes uwaaxtee. huker getes uwaa. huker getes gujeen murt uwaaxteeyiidaa. tii araa utkaa ereenee wargaawei. “xii getkeeree bii miagaaraa, inii utkaa ter kuu niagaaraa aawei. tii araa yooq elgud wargaawei. uginii _hai__ yag bak aaliiwei egnii yag ugiinie barisen. egini enei ukleewei ter erie panxtee. “xii niagaaraa, _jiu__ niagaaraa _ba__,” qeelqeedee teegee utkei baraa yawsaa. haane iqgeemaa medwei. tee saajug aalaa, [aurxite,] saajig aurxdee. “akaa, akaa, haane iqiixie?” tee tii eliiwei, “bii ba haane iqikq medegwei maa.” “erie xii getesin nam nakem uk kenee bii yag hunsjbei.” tee nek guuruu qak tataa baraa gaagd uksen. gaag idee baraa utkaa derdee yawsaa. yooq guattwei saajigii aurxtee saajig bas goijiibei. “akaa, akaa, ene getes naan nakem idelgeej ul bolii yee? keelimini yag hundijbei.” tee bas qak tataa ukuiksen. tee yawjwaa yawsen yawsean yawsaar yawsaar yoo guskee aurxtee. guskeeqaa yamii bariwei elwei. tii araa laalaakee utkaa getkeenie utkaa gujeenie erkee ukuiksen. guskee idee baraa utkaa hasooj yamiijugtee lamqirjwei. “jee ene baa bolwei daa,” getes gujeemini idtee. “namii hudulgeeswei. an jee yawiidaa. weerii gert _hai__. . harij olwei bollen.” yawsaar yawsaar nek ailii kursen orie bollen. tii araa nek ger utkaa ilaantie iqiiken gerin ilaanin gilaan galaan ujertiiyee. tee ter bas, “habergun ger kawoo, ene warii kenee ene namii wargaasmini mooloosen namii wargaabei. bayen gert iqiesmini kuu namii ul wargen.” tee utkei eudini tarkiixtee. tee nek sardiini eudini nee uksen“erie xiikel haanaar iriixie?”“erie, bii haane haanaar ir xii kek gerqini nek waryee nek suni duleeyee.” “tee wajir daa en mogund jogund yawiibei.” tee wargaasen. “keelimini bas yag hundiijbei, hulluun badaa tan bii yee?”tee utkaa hulluun badaayiine nek qaajuk aqiirsen. hulluun baran…, budaa keelimini duur boloosini. tee tee ten wanttee. wantii baraa dagaa eert tee utkaa en kuuher [kuu hasoobei] en sardiinaa en kuker hasoojbei. hasoojbei. “xii keku yekii yawiixie iimer sunigeeree.” tee in jaabei, “ei germini abul aidug hobur…, habirgun, bii edee gaqirjii weil maal oloosoo kiiyaa elj ger gerii emeg kek ba tejeewmii daa,” tee gaqirsenmie en utkaa ter emgiin husgii laukeeluu xiqiibei. enxin nek eremjii aagaa uqiik jagini [hoyuulee herrij] gaqirsen yekee xidee, baserdenweiyeeree, [_xiaohuor__?] tii araa jaasenwei. tee iin tii ellee. “ee, baruun biydeen nek xig aaltegtie olur aayiiwei. hoon toloo hoonii kuq tortwei. ten iqij weil kiijie. aa. . . , yoo…, hoonii maden boloot _hai__ am yekee hoo ukwei. jigaa baa ukwei. ted eree…, ene kuu aiduu…, bolg jak gajraa. tee utkei ixtee, ixtee kuu gaadigiin duurken hoosin yoo, huker ates tejee aagini yamer durentee, bayen ergen aayiibei. sardii xig huker. . huker mori honi nimaa yekee baan tejie. tee warsen nogun hoqoo, hoqweidaa. ebwun moqig ebgun moqig [en kemd en kemd] yamersen [_haoburongyi__] tee ter yoonii gaqirsen. nek kuuyiin gaqir, tee noguo bakersen. “xii yoo kiiyxie yamiiqaar badaa goiriinq?”laalaa kuu utem uk baraa yawlgaabei elliibei. teer iqeer, “bii badaa goig kuu bixinmie, bii weilee jauyiibbee. en tan weil olbeiyee, bii weil kiiyaa.” “ee badaamini yoo [idluuyeeyiksen] kiigaantan utkaabadaa idelgaatan haa bolikwei.” tee gertee wargaa ten gertee waraar ter yoonii nek en gerii ter yooni nek xig ken elg uwei daa. “xii yoo kiiyiixie?” “bii weil erij yawjiiwmaa weil kiig elwei amia tejee badaa idee oloosmin bolloo bii baa jigaa yekeeq ul awm.” “tee tegeedee xii, xii namaarken weil kiij xadebxiidaa?” “ei, tarai[tarie] qarqiiwei ews hadwei, bii bolg xadebbaa. huker ategii sogerq bolg xadebbee. “teegee bolbei xii weil kii dee.” tenne kek elliiwei. “erie bii en xamii kekui gujeenekdeenee hurkijwei, tee edee weil kiig kuu nam baanaa nam baanaa ul aburdee tee goib goiyaa ul aburdee toloo [_jiushi__] xii nam nek badaa idelge daa badaa idelgeesee, bii badaaxini _hai__ hoosoo ul idem.” “bii xam weil kii ukiiyee. tee bollen daa, xii kii dee. ai edee utkaa yamii utkaa mori mori adoolkaayiiwaa morin kuu.” baan [ooi,] morie banii utkei uder uder nek morin onj utkaa yoon garj iqii heer tal iqii morin as（d）ool. uder uder utkei ii aabei. teer neg hoonid maden bolsen. teer ene…, en janguideni utkei yamii elij awsen. “xii kekee wajir kenee.” tee ee wajirsen. “xii hooneken nan weil kiiq,” elew. “bii xamii ikee ikee jigaa ukiiyaa.” “erie bii elsen bii elsen uweimie, hoosen badaa ideeg ul bolon.” “jigaa aqij emg kekuu tejee haraa. emg keku tejee haraa,” elie. “enxini aiduu moo yanstie, badaaxin _hai__ bai idtem, yamer baittiexie, namii weil kiij ukseweisie daa.” “xii enne kuqgaa kuqee gargaasenie tii xam yekee jigaa mungu ukuibbaa.” tii araa tii elew. “ee xii ene jigaayaaraa edee ger tereg aw aasaa, emg aw nugun nektee boljie ger kiij aa.” tee utkaa en utkaa ter sardine utkaa yand ollen gernii uginii jauq yawigsen tee _hai__ nek iqken ger kii ugsen. tee huir gyaarentie ger kii uksen tee utkaa ten aayiibei. hoyuuloo in _hai__ muter ter bain gert weil kiibei. aasaar aasaar nek iqkertie bollen, nek noontie. noonin taawtie bollen edee utkaa aargiini baa saan bolloo. ideg oogd, hoo dongerqiibei. gentken sanej olloo wantaar juudriibei. juudriibei, utkaa daaqii aasee emgiinie ujii olsen. emgiinie yoo _popolala__nii ensten badaa goij yawii boloosin tolloogu. darem yekee nakem yekee gokulsen. tee erie inxin ugnii dagelgaad enxin iimer yantee juudlsee. bii edee nek harijie ujiiq kenee, tee emged jaagaa. “bii nek huir guarb uderdee hajirbei. bii nek yawii kenee. haane haane holii dursiinie nek ujiiqii kenee. ee emged jaag. “orie tursnaan ujiiq kenee ai iqkermin namii aidug sanesee aasaa bii edee aaregtie bolj aayiibei. bii bas kuuyii nek ujiiqii daa.” tii baraa yawsaa. aan jee ee ordoonoon akuu tiimer, _shaomai__ aasaa. aattennaanaa baan utem kii barjii idtegiinaanie teejie moroojii yawsen. yawsaa huir gurab uder yawsaa araasaa gert kursen. gert kursenxini eudin _hai__ geuljirdten. ger mariin hoo mariijeeriisen geriinie haajiin akuu nuktie bollen. tee ger deer garjie ger ger doteriini jug nek uxten. emgini nidinie soher bolloo, tee aqaa utmaanie barie erk uksen. ter nuguo yoo. . gerdeerini nugeerinie, barie erktee. utkaa emgunin ii tii tomlaaj uxtenxini, “erie enexini utem bixie dee,” awsen. barie idejbei idej baraa idiibei ooyiibei _hai__ tii elii. “uu…, tenger balkanmini namii aixiliiwaa.” nek utem maxiikul idee baraa, dagaa baa nek utem erk ukii uksen. tee bas, “uu tenger balkanmini asixiliiwaa.” tii araa utkaa eudini tarkaaxten. eudin tarkaaxtan neej olegwei. tii araa qonkenin neejii gert warsen. “aa nyamer endur bolkanxin aixilbei.” “miagaanin idee barsenxie miagxine, xii elsweixie, ee xii getseeree bii miagaaraa… miagaa. miagxin ker en jakii idegqin kurseewei. xii ene kuu yamer durtie kuuxie namii getkeeree namii jaalaa. yawlgaasen. bii yamer saan gajir oljie kuud maad weil kiijie, ene edee ene kek olj aayiibbee. juudlsneer sanesnaaraa xamii sanesnaaraa ujirtee, xii _hai__ iimer amtie aayiixie. nyuguu nyaagaaraa aaseeweixie. tee ter…, “erie enxin anii jaasen yumee, nyuguu ii namii tiijii laukeelee”. bii ugnin neriini nereejie. bii ter terii eqgini bixiimie. jee, aanaa murgiibei. boloot, ugnin kuud uksen ugnin kuu saihen hol heirlee egee _hai__ ulq ujiren. ee, egii yoo, ter hulgunin _hai__ ugindini aidug moo aalaa. hadem egini baa aidug moo jee, uginin _hai__ tii jaannaa daa, erie meemee, jaannaa daa. ter utkaa ter ugnin jaannaa daa, jaanaarini. eiyee uder uder, utkaa hadem eg（ini）, utkaa tarkbei, yoo weil kiilgeebei, nar gaqee ordoon bosteneeree, utkaa nar boosen huinaar, araasen kertiij olbei. kukmee kuu jiehuulaa…, eiyoo heilden dagaa uderiin garqjaalj yawlgaasen. emeg awsen jigaayiine jengej, [_zhenqian__,] garaa, tiiken baraa jigaa ul oloosoo buu hajirgaanie. nekl wanttee yawsenini ene ene ugnini erinie yamer yantie akuu ul meden. yag duriini akuu iimer yantie maa. ter, “erie meemee” dee. bolbei elsen…, bolbei elsen. bolbei elj uksen gajir, boloot gaskaanii teiselji aayiibbaa. hargal baat tunkueseer harben holoonie nakuu hurtersee. juselsen gaselsan badaa idtee-l. keeliimini akuu duurseewei-l. namii boloot en par bolgood ukiixie, yuguu namiig nek ul ujiirliixie. egini ene sohel bolj yamer iqiiksen?ene erie meemee utkaa iimer yantie gaqirsen. ene urigul unen, jaannaasaaniinee iimer yantee kuuyee eliijie. yan durniini akuu ul medenmaa-l. hadem egiin kuu, eertiin toloo utkaa dangin teergebei dangin bur saaken bargaateeweixin nek yekee daarii hekierini tos. ordoonin olroo utkaa tiimer utkaa, xii kekuu sanaasaa beri sanabxie. ene “erie meemee” jaanaa utkaa tiimer gaqirsaa. jiiselren gasellen badaa idten. keelimini hoo iqie iqie beelxiden kuu nyamd hoo duursew-l. hargel baat tonkoosenini harben hultersee hultersee. _aiya__ nak iimer yantee urigulee. ordoonoo “erie meemee”nii jaanaasaa kuusel wairii aasee. [“eriekee meemee”. ] erie uksen gajirxin boloot aigoo. ai elbii eljii uksen gajirxini boloot aigoo, jowootoo aidug meemee eriieeyee meemee bii xiniixin _xiangle__. [TR] 很早很早以前，有一户人家。老两口有个姑娘。家里很贫寒，只有一头牛。不知道什么原因，这一头牛突然死掉了。后来，把牛杀了以后，她让她的丈夫，拿下水，就是肠肚，到江边去洗。后来，她丈夫到江边以后，把下水，肠肚洗干净以后，放筐里面回到家里。结果他的媳妇拒绝他男人进屋。她说：“我吃我的牛肉，你吃你的肠肚子吧。”坚决不让他进屋。他的姑娘哀求她的母亲，但是她母亲态度十分坚决。看来这女的比较冷酷无情。这个男的实在无奈，没有办法，筐上跨着他的下水就走啊走。遇到一个乌鸦。乌鸦说：“你能把肠子给我一块吗？”这个男的很善良，就把肠子给了他一小段。这个乌鸦表示很感谢他。后来走走走，又碰到喜鹊。喜鹊也跟他要肠子。他又给它一小段。走啊走，已经天黑了，走到一个村庄。看到远处有一户人家，灯光一闪一闪。他琢磨着，这个家庭也是比较贫寒的家庭，到他家之后会有怜悯之心。他就走人家那里，敲门，想住一宿。这时出来一个老汉，老汉问他：“你这三更半夜到这里做什么呢？”他不好意思说他跟夫人反目成仇，他说呀：“他想到外边找活干，挣点儿钱，最低能够给我管吃管住就行了，别的我不挣啥也行。”这老汉也是好心肠的人，也让他到屋里面。老汉说：“可能你还没吃饭呢。”这个人正是饿的饥肠咕噜，老汉把剩的一碗饭给他吃了。他对老汉非常感谢，在这里住了一宿。他就跟老汉说：“看来你的家庭也比较贫寒，估计你也不能用我，周围有没有大户人家能雇佣我？我条件很低，我也不要工钱，只要给我供吃供住就行了。”老汉说：“我们西侧有一个大户人家，他年年雇着干活的，就是雇工，雇很多人，你到他家看看。”他第二天早上起来以后，走到大户人家的门前，这时候院里的狗开始嗷嗷叫唤。他贫寒家庭嘛，穿的也比较破烂。这时候屋里出来一个人，就是看门的。一看他像要饭花子，他就说：“给你一点馍馍,你就走吧。”他说：“我不是来要饭的，我是准备找活干的。”看门的说：“我们这里面雇工已经人数够了，不再找人了。”他说：“我这雇工不想挣钱，只想有个吃住就行了，你就禀报你们家庭的主人吧。”这看门的一看不要钱，也感到确实便宜，就到屋里找到他的主人说明整个情况。这主人看来这个人也比较可怜，让他进到屋里面。他进到大门以后，就看到这个院庭是个大家庭，家大业大，骡马成群，房屋众多，扛活的也是一大群，确实是一个非常富有的人家。后来主人见到他以后，他就把他的意思说了：“我也不要钱，只要管吃住就行了。”这主人听了以后也没有说啥，你就在我这里干吧。结果这小子就在这里面每天骑着马，在草原上放牧。天长日久，久而久之就到年末了。到年末的时候，这主人一看到年末该结算的时候，又要给他粮食又要给他钱。这小子说：“当时我的承诺是一分不要，我还感谢你收留了我。”这主人说：“你已经干了一年，干得相当不错，看来你也是忠厚老实的人。我不能白用你，我一定要按照其他人的标准给你这些东西。”这小子当时想，虽然给我这些东西，我也无处可去啊。这主人看到他为难，他说：“小伙子看来你还是壮年，看来你还没有成家吧。”他媳妇不要他了，他也很无奈，他也点头称是。后来他说：“我们东院有一户人家，有个女人，也确实是不错的。”结果就是，大户人家说的算呐，就给他说成了这个关系。后来这主人也确实是一个好心肠的人，给他们盖了两间房，他们就成家以后在这里生活起来了。在这生活以后呢，不久啊，生了一个男孩。过得家庭很和睦，生活好多了，吃穿也不愁了。有一天他做梦，梦见他的原来的媳妇，他媳妇现在穿着褴褛的衣裳，家贫的已经到不能聊生，达到乞丐的程度。这小伙子一寻思，原来的夫人已经达到这程度，也产生了怜悯之心。他想啊，要回去看一眼，不管怎样是老夫妻了。就这样他领着他的孩子，就走了很远的路回到家。回到家一看，院子不像院子，房子不像房子的样了。房子已经七扭八歪，而且房顶都已经是长满了草，同时房顶也坏了很大的窟窿。他看到这一情景，心里也很不好受。后来他想进屋，一看门锁着，他从窗户往里一看，看到他的夫人躺在炕上，看来已经变成皮包骨，眼睛好像也看不着东西了。他把路上准备要吃的馍馍从窗户里面扔去一个。他夫人听到动静以后，她看不见呢，她起来，这是什么东西呢，用手摸。这时他看清他夫人眼睛已经都瞎了。这时候，她知道是个馍馍，就把它狼吞虎咽，饿的够呛，就把它吃了。他丈夫看到这个情景，又给他扔一个。这个老太婆就说：“上帝保佑我呀，上帝呀上帝，在我这种眼看就要饿死的情况下，你给我送来了这样的好吃的馍馍。”她丈夫在外边一听就说：“哪是上帝呀，是我！”她听到她丈夫的声音，就说：“你是谁呀？”她丈夫这时候，从窗户进来，说我是谁谁。她女人很有后悔之意，当初不该这样。他说：“姑娘在哪儿？”她说：“姑娘嫁到很远很远的地方了，从嫁出去以后也没回来看过我。”这就是他这部分的内容。 紧接着，为什么他的姑娘不来看她呢？他的姑娘嫁到很远的地方之后，丈夫只和她住了一宿。这老太婆非常刻毒，就把她儿子打发走了。说：“你到外边啊，娶这姑娘花了很多钱，摆酒席等等花了很多钱，你什么时候把花出去钱挣回来以后才准许你回来。”他儿子也是，虽然对他娶的媳妇有感情，但不能违背他母亲的旨意呀。就是走了以后，始终不回来。这时候，这女人非常受老太婆的气，这老太婆非常刻薄。每天早上起来给她装烟，装烟稍不顺，就用烟袋锅打她脑袋，而且逼她早晚到外边种地干活。达到什么程度呢，就是日出而作日落而息。成天忙忙活活，还侍候着老太太。她活得十分艰难心酸，这时候她唱了一首歌。就是“哎呀！我的妈妈”，想她的母亲。其中有这么一句话：“这以后啊，我有心去看望你，但我没有权利去看望你，我也很想念你。这么多年不能相见你一面，心里很是痛苦的。在这里面，我吃的是酸的，剩的，我吐出来的都可以把一个空洞的木头灌满。每天早上，不管是冬天还是夏天，我捡粪都捡到手指都破到出血化脓的程度。” （歌曲只唱到这里）

[OR] ordoonie iimer bayen ger aasaa. nek kektie nek ugentie. ugunini ilgaa elbei, kekini _jiushi__ kek elbei. aalii aidug saan nek kemer, ganun ee tiimer yoo tejeejiibei. ee nek ates tejeejiibei. unner biyeeree unner biytie, nidini ban qolooyii nuwaa xig, yoogaannie, ter yoo, hekini puurii nuwaa xig. yoo, dersii xadbei, derdee hordon, eulen tataa yawjiibei. tee nek oroikoo ugun egdee _jiushi__ elbei. yoo, “bii been iqyee.” tee, “beed iixdaa bii dagaa iqyaa.” ul iqie _weisha__ beed iqii _mashang mashang guolaideshi__, beed iqees garg _jiushi fangbianquledaole__ seeq bolwei. tee ter beed garj baraa gert wajirgu uwei. en ugen beed iqij baraa _jiu__ beed garsen xig heinguir irsen. xig heinguir irj baraa en ugunxin utkaa ter arqaagaa uw bolood iksen. tee ene ugin edee beed iqie kuu nyee hajreg uwei. garaa ortiixin bul yooq uw tee gerie benden hauyaaraa eriiwei. erij ul olen. tee utkaa enie, edee haane ixten dee. tee uder kedii uder erisen kedii uder erij ul olen. tueleen kedii aayiiyaasaa garqij erisen. tee huain nek kuu tii ilgaa nek tiimer yoo, nek taulaa qonnin taulei yoo…, hobilun tau,,, nek taul muter utkaa niiwaa nuwaanken boon kuuyii aqiwaa. haane aajiibei haane haane aa, nam. . namoot aulaa aayibei. namoot elw gajird aajiibei. ten kekin eej uwei bolloo. harben taawtie bolloo. uqiker tii eliibei. “bii nek eriijii _jiejie__ nek eriiqyee.” “taa haanaar iqwei, buu tii yaw tiimer yawt.” namoot, nek tiimer gajir bei, ollii yaw. tee, “yoo kiij baraa ene eqikin aaw bollog keknin.” nyaagaa, itgaatee, “ejin biiyeeyaaraa yawuuyaa,” eliibei. tee tii eriigaa xii tiimer hool iqik kejee kurbiixiebansel aidug tontek xaabei, ter atesii onii yawaa. teed uder utkaa ter yaw uder utkaa ter en atesdim xig gereesee xoojig aasaa. sooj aasaa on xadwii daa tiimer unen jaken, yoo xewtelii, yoon, utkei duanlin kulitie ii xewtel deer garj onsen. onj baraa utkei ene eqkin jaasaa. “derdbei elj utkei nek gerkii taibxie, yooniinie bailbei huir suu taibxielei utkaa.” tee utkei ter sooj baraa utkei egee eqigeedin bii yawbei el. nek gerkii taijaa. ene utkei nek ene _guihuadou__…, ene ates utkei gurees edee gurees ee gurees utkei ene aidug horden derdeg. gurees utkei tunger utkaa tii xonwiij garaa utkaa tiilwul xuaakee utkei derdii yawim. yawsaar yawsaar utkei nek nek uder utkei nek uder utkei derdguni utkei nek yoo, osii doter ten nek keden ugun baajielun. naur naur doter waa saiken waaken waaken tendee haideetee saiken ugun osiihuu tendeemee. ene kek sanswei kejee imii yantie baraa saaken ugnuu ujii ollen aasaa. sanaag sanaag sanaag uder iiwei yoo _jiu__ sanaag udree ii tii elyee bii yoo kii gaqirsenmaa. bii _jiejie__ erie gaqirsen. bii enii weerii ujii utkei ene baitee saataakee yee, tee utkei ene tee bat terged baitaas utkei tednee yawsaa. baa ked uder suten tee ter gajir kursen. ter gajir tedii naguqiini aajiibei, naguq en ter gajir waar. tee nek ail kursenxin utkaa ter naguqoo ail kursenxin utkaa ter. naguqiin bas saan aalegtie haanii weerii utkaa ter yoo womengaar baij utkei gaad gaadee ebgen qikaaj yawbei. tee en keksee booj baraa utkaa egin jaasaa utkaa iimer yantie naguqooxin iimer yantie. “tee kuuxin naguqoo _ba__.” “taaxini anii?” tee utkaa egee neriixin elii, ixkenneer. “aa jeemin bixin daa.” tee utkaa ter yoonie oxtoosoo wargaasaa gertee warsaa. warj baraa hasoojiibei. “xii yumoo, yoo kiibsenxie. eqigiyee aixlaaj ukyee.” tee tii eliibei, “_jiejie__.” tee tii eliibei, “ene _wan__ edee tiimer yoo terii qonqoorii taulii bunboon ter erii yawiixitee.” bixin, qonqoorii taulii _bianle__. ter edee, terii eqigini, “bon bolsonxini, tee utkaa nek tiimer taul bie, yoo, uxken boon utkaa kuuyiitie aqwaa-l.” tee utkaa kekini medten, “iimer bixin daa, ee iimer taalaaguni utkaa,” eliibei. ene edee ter taul aaliguni medebbee-l. ten nek tauliixini baitwei uruixaa-l. maand nek xiwaa bie-l, xig xiwaa. ene xiwaa, ene gureesee onj barjie ene xiwaayaa aqqii baraa xii utkaa guiguni barii, taulii bariiqyaa. tee bolennaa, ene huil uder aaj baraa utkei ter ene hauyaaraa keden kuu dagaj yawsen, utkaa iqij baraa utkei ter taul ujii olsen. ujii olj baraa en kiur en xiwaa en utkei dedee derseesen. horguixtee, horguixtee. en edee taul utkei kertej baraa durben kuli deer utkei deed utkei pexkluuj aajaawei. xiwaa sooj xadag uw. tee nee merii,,, en gurees onj utkei oren kulsenin bosteemie guisen. guij baraa utkaa nek ten nugud waraa hesraa waasee. hesree waasanxini ten nugudxini ene nug gub gun guenees harguu gun. xooron ujii olguweiene edee warsen edee nek kurj xadguwei dee. ene edee ene kekini utkaa deugin utkei, “tikeer yoo bii iqbei,” akaagii,,, ekqii erii eleer nugutini wajii er iqbei-l. tee taalaagini, “edee baa hoo dagaa iqbei.” “ul boloo, ul boloo, enx iimer guen xii war _buxiale__.” ten kek utkei yag junentie sanaasin jakxini baa jurektie. tii, ene _jiejie__e erii iqibbaa-l. tee ganquulaa hesuur warsaa. hesuur baraa utkei xoon haatgaa gartaa utkaa yoon,,, ter xoortini wansen. ene edee wansenxini haa utkei tiimer utkaa xig aqikqaa utkei orroonini ene yoonini soo,, guij utkaa deerini soosen. sooj uksen utkei, yooq hadirq uwei, xir wangij uwei. tee utkaan tiimer utkei tee, yoonaa utkei yoonaas yoo kiigee yawsen. antkaa guaatsen yawsen. tee nek tii nek ger ujii ollen. ene ger boloot antkaa xig geree, edee utkaa ter dun bixin bollen ter tee utkaa ene xig utkaa ger yoo yoo isaan gaant _shenmeyangde__ ger. tee tii utkaa kurj baraa utkaa ter gertee wargaa eljiibei. ter gerii medyiibei. qonkini qaasaa utkei nyoonteedaa nyooloor dotoor uxtenxini unen _jiejie__yini aajaabei. tee, wairj baraa deuwee sansen. “oo xii kerii, bixin tee ul boloo ene auxini edee hajirini xamei albei.” tee ter jaayiibei. “auxini utkei yoo, yoo bolson _jiu__ qonqin taulaa yoo, ter utkaa ter…aa, yoo tiimer utkaa namii tii yoo tiimer utkaa yoo bees garaasaa taul oroo ajirwu, kuu bolloo daa. tee auxin tee nyamer nyamer yantie. ter xiixi bii ene auxiixini aabei, _xiamiar__ deerini uwguntie-l. awguntie aidug awguntie xadeltie utkei xii ene _dunshale__.” kuuyii warten auxini hajirsen, auxini utkei hajirsen. kurj warsini tiimer kuu aajiibei. hasoojiibei, “anii.” tee ene utkei, ilgaa, “ene utkei deumini aawei-l. xamnii ujiirsee-l.” tee ene auxini benenini uxtenxini tursen yoonini yoo tursen benenini irsen, sain iduullen, sain oolgoosen, saaken yoo kiisen. teer kek utkei uxtenxini utkei kuu bolwu wajirsen. tee dagaa taul uxtenxini beedee edee taul boloo guisen. “xii, anii…, yoo kiib daa xii?”suni wantagdaamaa, suni wantan bii yamii albei elbei-l.” “tee suni wantagdaamaa ujil oluweixie-l. xii haanini booj ul olweixie-l. utkaa ter kurtie aanxiiyaa olj bolweixie-l. xii ujie haa ker aabiixie enini yoonii jurheenini. ul boloo utkei ter ene hakloo orooxini alj ul xadanxie.” tee kek tii eliibei. “enii ker kiibei daa.” tee _jiejie__ni tii eliibei. “yoo ter juuyii huudini bii nek juu harkwei-l. juu hark edee yoo saruulii isaan utkei tiiguur galaa utaadii juuyii huunie-l. tee huuj utkei xii hakraa aanx olbeixie-l.” tee ter ene kek utkei husgini sonsej baraa, yoo kiij baraa utkei, ekqtie saiken husgujij baraa auxini hajirsen. bas saaken, utkaa baisj, utkei auxini uxtenxini unen xitee, tursen yantie ai, unen saiken, aa tii, “gumii xamii yantii _qianmianr__ ene nek weer saanbur unen sanq yaatie unie bii hajir uqie saiken jaabbei-l.” utaadii edee baasuuyeer saan baasuuyeer-l. taul bas baasen arig amini tatsen. tee nek wantsenxini utkei, ene emgini utkei, yoo wantsen orwuor utkei, juu yeemee, utkei juuyii huud hakroo talisen. tee harkaa talisen ene utkaa arig oosenini utkei kertee taul wantsan. tennekuu ter biyeen yoo kiigu hai medsen. ujii olwei bollen. ene taul kakii wantaa ardini utkei berikee erquuyini utkaa jurhii huunini awaa hakraa alaa talisen. tee, yoonine, ekqie dagaa utkei ter yoo kiib daa utkei ter yoo yooneer utkei ter,,,ene dunneer gaqirwei, gaqirgudee, iimer guun utkei gaqirbei xitee. ene kuumkee tiimer utkei yoo _bianhu__ daurii elii xitee. erieldeen, erieldeenini utkei ene kek utkei, tiidaa baaskaa ene ennee aajmaanii utkei tiim bidem bas kiin daa. yoo utkei ter derdee ter derdee _jiu__ utaadii ter yag edee tiij baraa derdsee garsenxini edee taaragnai beed hedii edur bolloo kurteexini, aajaawei yoo yoo kuu saakan aajaabei. jaaxtendaa jaaxtendaa ene edee gaqirsen eliibei. ene taulii algaa-l. tee taalaa ene baakuuj dagej irqii, irqii, utkaa ter yamii, yoonii, ter en olsud ter ulsuuxini saikan kekii dagaasaa tee hajir baraa, hoo baasij idej wooj tee yootedee enee gureesii onj utkaa gert hajirsen. geriiqiraa baasij unteeree guxtennee aater. [TR] 在很久以前，有一户人家，生活非常富有。他们两口有一个姑娘，一个小子。他们家养着一个奇特的怪兽，怪兽高大到两米多，脑袋也大，眼睛也大，它能够在空中飞行，而且飞行的速度也非常惊人。后来，有一天晚上，姑娘说要到外面方便一下，她母亲说：“我跟你去吧！”她说：“不用了，外面也刚黑，不要紧。”到了外面，突然就刮了一阵龙卷风，就把她的姑娘卷走了，刮得无影无踪。后来她母亲，她家里人就说：“出去这么半天也不进来是怎么回事呢？”到外边一看，一片漆黑，啥也没有。这就开始惊动家里人，叫很多人在周围找遍了，没有。又花了很多时间在周围村庄寻找，也没找到，就是不见踪影了。这时候有一个算命先生，他说：“过去咱们这儿有过一个成精的兔子，他是一个非常古怪的兔子，他能变人，也能变兔子。他在山沟里面居住，是不是他给拐走了呢？”这小子已经十五岁了，找遍他的姐姐找不到，非常着急。他跟他父母说：“既然是算命先生说有可能是兔子把姐姐劫走了，我去报仇去，把姐姐救回来。”后来他的父母也坳不过他的儿子，他们也想念姑娘，那就去吧。去就去吧，可是那么远，千里之外呢，你就骑咱们的怪兽吧，它还能够在空中飞行。这小子当然很高兴了。他第二天准备了一些行装要上路了。他的父亲从大库里面领出来他的怪兽，怪兽以前孩子还没见过，不让见，非常奇特。那么高大的身体，他也骑不上去啊。让它卧在粪堆上，他站在粪堆上骑上去的。他父亲告诉他，让它起飞的时候踹一脚，让它停止的时候踹两脚。这小子骑上之后，跟父母打声招呼，踹一脚。这个怪兽就腾云驾雾，就飞上天空，高速飞行，飞行了几天几夜，也不知道走了多远。第二天他看到湖里面有很多俊美的女人在洗澡。这小子从来没看到过这样美貌的女子，他心里有点动摇，应该看看她们，长得这么漂亮，有点恋恋不舍。这时候他想到出来要干什么来了，我是为我姐姐来的，我决不能因为这几个美貌的女子吸引我，耽误我的时间。又飞行了几天，突然到了一个村庄。怪兽来过这个村庄，这小子的舅舅在这里住。因为怪兽来过，他就在他舅舅家门口就踹两脚，停在舅舅家门前，舅舅家也是非常富有的人家。这时候在门口看到一个老头，拄着棍，在漫步呢。走之前，她母亲告诉他舅舅长什么模样，多大年龄，他一看长得像他舅舅，他就上前说：“你是舅舅吧？”他说：“你是谁呀？”他提他母亲父亲的名字，他舅舅就说：“这是我的外甥来了。”赶紧把他让到屋里，全家热闹一番，远道而来欢庆一番。之后他舅舅就问他：“你干啥来了？”他就把他姐姐是事情说明一番，并且听说这里有一个成精的兔子。他有可能把我姐姐劫来了。他舅舅说：“果然，是有这样的兔子，一个成精的兔子，他经常劫这里漂亮的女人，完全有可能。”这小子一听，确实有希望，他救他姐姐的决心就更大了。”后来，他舅舅说：“这个成精的兔子能力非常大，变幻莫测，你骑着这个怪兽就算撵得到他，也没法捕捉到他，我这里养了一只鹰，这鹰也非常大，你带它，他一跑你就放鹰，鹰能捕到他。”第二天早上，和他表哥带着佣人就起身了。翻了几座山，果然看到了那只兔子。他就把鹰给放开了，鹰飞得也快，兔子跑得也快，经过几次捕捉，就在要捕捉到他的时候，兔子就突然把四腿朝上。鹰刚要扑过去的时候，他就用四条腿往上蹬，鹰就怕他的胸部被他蹬坏，就不敢往上扑，趁着机会，在怪兽也到跟前的时候，他起来就跑，跑到洞跟前的时候，一下就跳进去了。他们跑到洞口一看，黑洞洞的，深深的大洞，几乎是无底洞。他们说：“这么大的洞你怎么下去呢，就是进去了，摔也得摔死不可啊。”他弟弟决心已下，我既然已经来了，而且有可能姐姐就在这里，我得见她一面，得知道她是怎么个情况。那怎么办呢，下去能行吗？小伙子就想心诚则灵吧，他扑通一下就跳下去了。跳的时候正好过来一个肥大的大老鼠，正好骑到它身上，他就得救没伤着。后来他就顺着洞往一个方向走，走着走着，突然见到光亮的大地，坐落着一个很漂亮很豪华的一个楼房。他估计这是兔子居住的地方，他偷偷到窗子跟前，发现了她姐姐，他姐姐在屋里。他姐姐认出她的弟弟就问：“你怎么来了？”他弟弟就把他的想法，把父亲母亲如何想念，自己怎么样千里迢迢到舅舅家，把过程都跟他姐姐说了，要救她。她说：“不行啊，兔子能力大，而且变化多端，你不仅杀不了他，他还会要了你的命的。”正在说的时候，这兔子回来了，回来发现屋里有个人，问他媳妇：“这是谁呀？”她说：“这是我弟弟。”这兔子一看他小舅子来了，当然非常高兴，准备了酒菜欢庆一番。后来兔子说：“你在这里待几天呐？”弟弟说：“好不容易见我姐姐我要待几天呐。”兔子白天还得出去，之后他对他姐姐说：“我怎么才能救你走呢？这样吧，等他晚上睡觉的时候我刺死他。”他姐姐说：“不行，他晚上睡觉的时候，他会变隐身，明明他在那里，但是别人看不到他。所以说，你晚上要刺他，你是刺不到他的。你看不到他，也不知道刺那个部位，你要是刺不到他的要害部位，他就会要你的命。这样吧，晚上睡觉的时候我在他胸部放一个针，这针会在月光下一闪一闪的发光，你就刺那个部位，那个部位就是心脏部位。”后来，晚上他姐夫又回来了，又大摆宴席。这小子花言巧语骗他姐夫喝酒。说他如何如何帅，如何如何漂亮，生活如何如何好，忽悠这兔子也不知道天多高地多厚了，兔子就高兴地多喝了几杯，这小子就劝他把他灌醉了。他这一灌醉，他姐姐敬酒的时候就把针插在心脏那里了。这兔子尽管这样，每天晚上睡觉还是警惕性非常高，又变成隐身法，别人就啥也看不到了。可是呢，三更半夜的时候他小舅子就起来拿着刀，他走到姐姐跟前一看，姐姐旁边确实啥也没有，旁边有一个光一闪一闪，是针在月光照射下发的光，他对着心脏部位，一刀刺下去，就把这兔子给刺杀了。后来，刺杀之后，他要带他姐姐出洞，但是洞这么深要怎么飞出去呢？这时候，在（通过）蝙蝠上给个信号，让它飞出去，说我们在这里等着你们救呢。后来就是，蝙蝠出去以后，上面他的表哥在等啊等啊，放下绳子，把他们救了以后，回到他舅舅家，待了几天，又骑了怪兽回到家里，全家团圆了。